Perniön Melassuolle kaavailtu aurinkovoimala-alue näyttäisi etenevän, mutta ei leppeässä myötätuulessa vaan lähinnä luovien. Hankealue on kutistunut noin puoleen aiemmasta.
Askeleen eteenpäin prosessi otti, kun Salon elinvoimajaosto teki myönteisen suunnittelutarveratkaisun tiistaina.
Tästä on vielä pitkä matka varsinaiseen lupaprosessiin saati siihen, että mitään koskaan rakennetaan. Kuvio on mielenkiintoinen ja luonnollisesti uutisseurannassa vastedeskin.
Uusiutuvan energian tarvetta tuskin kiistää kukaan. Voimaloissa on loppujen lopuksi kyse liiketoiminnasta. Energiayhtiö ei tee hyväntekeväisyyttä ja maa-alueen vuokraavan seurakunnan kassaan vuokratuotto kelpaa.
Kyse on edelleen siitä, minne rakennetaan. Kansalaiskeskustelussa on kuultu esimerkiksi ajatus siitä, että suo pitää saada ”hyötykäyttöön”. Tuo ajatus on lähinnä vanhanaikainen. Takavuosien tieto ja asenne johtivat soiden laajoihin ojituksiin, nyt jo tiedetään sen haittavaikutukset. Niin ikään esimerkiksi metsien käytössä menetelmät siirtyvät ja niiden on siirryttävä entistä pehmeämpiin menetelmiin. Näin muun muassa Salon seurakuntakin on jo tehnyt ja luopunut avohakkuista. Melassuon luonnontilaisimman osan luovuttaminen aurinkopaneelien alustaksi on sangen räikeässä ristiriidassa tämän linjauksen kanssa.
Viranomaisten lausuntokierroksella hankkeen ympäristövaikutuksia arvosteltiin kovin sanoin, mutta tästä huolimatta elinvoimajaosto päätti antaa myönteisen suunnittelutarveratkaisun.
Voisi kuvitella, että kirkkoherranvirastossa tai kaupungintalolla ei seurata uutisia. Viime viikolla Luonnonvarakeskus raportoi Suomen hiilineutraalisuustavoitteen karkaavan käsistä; suurin syy ovat liialliset hakkuut. Samasta syystä johtuu luonto- ja lajikato, joiden pysäyttämisellä on niin ikään kiire. Yksi työkalu tähän on ennallistamisasetus, joka ohjaa kaikkia EU-maita.
Sattuvaa kyllä, EU-parlametti hyväksyi asetuksen vähää ennen kuin elinvoimajaosto teki oman päätöksensä.
