SPR:n yksinäisyysbarometrin uusien tulosten mukaan joka neljäs kokee yksinäisyyttä muutaman kerran kuukaudessa tai useammin. Yksinäisyys korostuu erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Yli kaksi kolmasosaa pitää yksinäisyyttä vakavana tai erittäin vakavana ongelmana. Neljäsosalla toisen asteen oppilaista ei ole yhtään ystävää. Yhä useampia koskettava yksinäisyys aiheuttaa sekä inhimillisiä että yhteiskunnallisia, myös rahassa laskettavia kustannuksia.
Jos ei tule nähdyksi tai kuulluksi, voi seurauksena olla merkityksettömyyden, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunne, mikä vaikuttaa itsetuntoon. Jos on monta kertaa torjuttu, ei ehkä enää edes yritä päästä mukaan, vaan suojautuu näkymättömäksi. Juurisyynä yksinäisyys sairastuttaa, ulkopuolistaa, erillistää ja saa kokemaan itsensä muita huonommaksi, heikommaksi ja turhemmaksi.
Toistuvasti yksinäiset kokevat sekä mielenterveytensä että fyysisen toimintakykynsä muita huonommaksi. He käyvät muita useammin lääkärissä ja heillä on enemmän sairaalahoitojaksoja. OECD on laskenut, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 mrd euroa eli noin 5,3 prosenttia bkt:stä.
Mielenterveyssyistä menetämme noin 17 miljoonaa työpäivää Suomessa. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.
Britanniassa on laskettu, että yksinäisyys maksaa vuodessa 11380 euroa per yksinäinen ihminen. Britanniassa ongelmia ratkaisemaan on laadittu vuonna 2018 yksinäisyyden vähentämisen strategia, johon on kerätty konkreettisia toimia eri hallinonaloilta mm. yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Britanniassa ja Japanissa on myös oma yksinäisyysministeri siten, että yhden ministerin salkussa on mukana yksinäisyyden ehkäiseminen ja yksinäisyydestä juontavien ongelmien ratkaiseminen.
Yksinäisyyden vähentämisen eteen on tehty Suomessa paljon töitä. Tästä huolimatta yksinäisyys ei ole vähentynyt. Meiltä on puuttunut kokonaisvaltainen työskentelynäkökulma, joka mahdollistaisi toimien arvioimisen johdonmukaisesti, tutkimusperusteisesti sekä pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme lisää tutkimustietoon pohjautuvia korjaavia ja kohdennettuja keinoja, tulevaisuuden ammattilaisten kouluttamista ja yhteisöllisyyden lisäämistä. Siksi seuraavaan hallituksen ohjelmaan tarvitaan myös Suomeen yksinäisyyden vähentämiseksi kansallinen strategia ja toimenpideohjelma. Yksinäisyyden ehkäiseminen tulee olla Britannian ja Japanin mallin mukaan osana yksinäisyydestä vastaavan ministerin salkkua.
Työssä tarvitaan nyt oikeasti vaikuttavia keinoja ja meitä jokaista, sillä yksinäisyyden kustannukset ovat meille yhteiskuntana kestämättömiä.
Eeva-Johanna Eloranta,
Kansanedustaja, sd
