Valonialla on tärkeä rooli merivesistömme suojelussa

Salo jättäytyi ainoana Varsinais-Suomen kuntana jo kertaalleen ulos Valoniayhteistyöstä, mutta liittyi valtuuston päätöksellä uudelleen jäseneksi vuoden 2017 alusta. Ulkopuolelle jättäytymisen todelliset syyt eivät auenneet aiemmin, kuten nytkin näyttää käyvän. Tällä kerralla on erityisen helppoa vedota kaupungin taloudelliseen ahdinkoon.

Valoniayhteistyöstä jättäytymistä koskeva kaupunginhallituksen äänestyspäätös on valitettava myös Salon merialueiden kannalta. Valonia yksin ei luonnollisesti pysty kääntämään suuntaa rantavesiemme tilanteen parantamiseksi. Muiden toimijoiden ohella sillä on kuitenkin monipuolinen rooli asiantuntijana, neuvonnassa ja vesistöhankkeissa.

Salon ilmasto- ja ympäristöohjelmassa vesiensuojelu on kuitattu muutamalla rivillä. Painopisteenä mainitaan kuormituksen kuriin saattaminen, mutta samalla todetaan hämärtävästi, että kunnilla ei siinä ole toimivaltaa. Sadevesien valunta tulisi saada hallintaan ja hyvinvointia lähivesistä. Kuormituksesta ei ole ensimmäistäkään toimenpide-esitystä.

Varsinais-Suomen yksittäisillä kunnilla ei ole oman toimintansa puitteissa mahdollisuutta hankkia ja ylläpitää vesistöasioihin erikoistunutta asiantuntemusta. Valonia on perustettu laajemman yhteisön yhteiseksi asiantuntijaelimeksi. Tarvittavat toimenpiteet ovat moninaisia ja kuntarajat ylittäviä.

Salon keskeisin merivesialue on Särkisalolle monin tavoin kohtalonkysymys ja veden laadun huononeminen on saatava pysähtymään. Vuosikymmenten aikana tapahtunut kuormitus ylläpitää rehevöitymistä, mihin vaikuttavat ennen muuta Perniönjoen ja Kiskonjoen sekä Halikonlahteen laskevien Uskelanjoen ja Halikonjoen tuomat ravinteet.
Salon jokien valuma-alueen vesistössä on verraten vähän vesivarastoja muodostavia suuria järviä. Ojien suora johtaminen jokiuomaan, metsien ja suoalueiden kuivatukset ja maanviljelyskoneiden aiheuttama maaperän tiivistys ovat heikentäneet valuma-alueiden vedenpidätyskykyä. Seurauksena ovat jokien suuret virtaamavaihtelut ja veden ajoittainen nousu viljelyalueille. Suuret virtaamavaihelut voimistavat eroosiota, lisäävät mereen päätyvää kiintoaines- ja ravinnekuormaa ja on lisäksi huomattava kustannus maataloudelle.

On ollut ilahduttavaa todeta, että alueemme ELY-keskus on päätynyt tarkastelemaan tulvasuojelua kokonaisvaltaisesti. Pyrkimyksenä on pidättää tulvia valuma-alueella, käyttää luonnonmukaisia menetelmiä ja minimoida kaivuun tarve. Toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, mitä aikaisempina vuosina ei ollut samassa mitassa käytettävissä.

Meren ja muun vesistömme tilaan voidaan vaikuttaa monin eri keinoin. Pieneltäkin vaikuttavat toimenpiteet voivat olla tehokkaita osallistuttaessa meriveden suojelun merkitykseen, herättämällä keskustelua ja muokkaamalla asenneilmapiiriä. Särkisalossa näemme tarpeellisiksi mahdollisimman kattavan yhteistyön, faktojen ja toimintamahdollisuuksien selvittämisen. Valonialla on siinä kokonaisuudessa tärkeä tehtävä yhteiseksi parhaaksemme.

Heikki Liede
Kari Salminen
Mika Virtanen

Särkisalon pitäjäyhdistys
SärFin ry:n vesistöryhmä

Jaa artikkeli: