Tervepä terve. Toimituksen itäkaljaman viikkolipat otetaan tässä seuraavaksi.
***
Ollapa maaliskuun loppu. Sen tietäisi, että pahin on pimeyden suhteen ohi, mutta se pulma pysyisi, mihin pukeutuu. Talvipalttoo on liikaa, välikausitakki liian vähän. Musta jää voi yllättää niin patiinin kuin Hakkapeliitankin alla sekä syksyllä että keväällä. Tilanteesta riippuu, suistuuko vitikkoon kansalainen ilman autoa vai koslansa kanssa.
Joku vielä muistaa, koska liukkauden tapaisista ilmiselvyyksistä piti alkaa alvariinsa varoitella oikeustoimikelpoisia ihmisiä. Erinomaisia sääennustepalvelujahan on ollut maailman sivu.
Ja joku muistaa senkin, miten tyylikkäällä alkuanimaatiolla varustettuja, valistavia tietoiskuja telkkarista joskus 1980-luvulla tuli. Tämän päivän tekoälyvehkeillä kämmenellä palava liekki syntyisi kuvaan hetkessä, filmien aikaan vaadittiin tekemistä.
Selvää on, että niiden teho saattoi olla mitä oli. Ainakaan hukkumistilastot eivät menneet nollille vaikka asiasta jankutettiin ehtimiseen.
Metka aikansa piirre oli se, että valtiollinen viinakauppaketju kehotti mainoksissaan antavansa ajattelemisen aihetta ja varoitteli niin rattijuopumuksen riskeistä kuin muusta typerehtimisestä. Mitä täydempi oli viinakassi, sen paremmin sen kylkeen painetusta varoituslauseesta sai toki selvää.
***
Tämä tuli mieleen siitä, että nyt eletään vuosittaisen varoittelun ja valistuksen ja muistuttelun kulta-aikaa; pimeät illat ja liukkaat kelit ja hirvet ja tulisijojen käyttö ja kynttilät ja ensimmäiset jäätyvät putket ja nämä. Sydäntalvella on näiltä osin hiljaisempaa.
Sitähän voi toki miettiä, miten valistaa ja varoitella vai valistaako ollenkaan. Heristääpä sormea miten vaan, sukupolvesta toiseen tietty siivu väestöstä tilaa oman kuolemantuomionsa väärällä kenkävalinnalla tai huolettomuudella seksilomalla tai vähintään hankkii loppuiäksi jännevaivoja viipottamalla paljain nilkoin pakkasessa.
Vahinkojakin sattuu, vaikka miten moni yrittää kaikkea hallita eikä selkäydinreaktioista kai päästä koskaan.
Riskitaso lienee vakio, tavat loukkaantua vaihtuvat. Takavuosina nilkat eivät jäätyneet, kun froteesukkaa riitti pohkeeseen asti, mutta muotijalkine eli nahkainen purjehduskenkä ei ollut oikein hyvä missään eikä ainakaan pitävä rospuuttokelillä.
Valistuksen sijaan toimii saattaa toimia parhaiten oma oivallus. Kun ankkuriosuudelle lähtö on ollut kerran liki, moni vaihtaa esimerkiksi laardin lehtikaaliin. Osa heijastimettomista jalankulkijoistakin oppii, kun takana on kolme viikkoa vedossa aluesairaalassa.
***
Metka tieto sattui vastaan viikon uutisvirrasta. Sen mukaan nykyisistä alakoululaisista moni ei osaa enää raapaista tulitikkua palamaan.
Tupakinpolton vähenemiseen on voinut vaikuttaa valistus tai sitten jokin muu. Yhtä kaikki takavuosina tupruttelu oli siinä määrin kansalaisvelvollisuus, että tikun raapaisun oppi keskuslämmitystalonkin asukas. Ja paljoa kauemmas ei tarvitse mennä, kun tulenteko hellanpesään tai pönttöuuniin oli kansalaistaito.
Joskus oli nimittäin sellainenkin aika, jolloin kansakoululaisten päivän ensi tehtävä oli klapien kanto luokkaan koulun vajasta ja valkean teko luokan uuniin.
Takkoja sun muita vekottimia piisaa vieläkin, mutta olisiko käynyt niin, että neuvonta on kääntynyt pelotteluksi ja varoittelu yliherkkyydeksi. Ensimmäinen näkyy niin, että piltti ei pääse puuhellan kanssa tulentekoa harjoittelemaan ja jälkimmäinen niin, että ei muuten koko keittiöönkään.
Iltapäivälehdet tekevät parhaansa pelottelun suhteen. Vastikään otti silmään listaus siitä, mille vaivoille altistaa väärä nukkuma-asento. Siinä oli niin lonkkakipua kuin muutakin riesaa, jotka korjaantuvat asentoa vaihtamalla. Sitten ei puutu enää kuin että saisi sitä untakin.
***
Tätä luettaessa itäkomerosta on singahdettu Kokkolaan Suurille lehtipäiville, sähkön voimalla toki. Jos liikuttavana on noinkin tylsä etappi, on parempi että ajamisen hoitaa joku palkkaa vastaan. Siis veturinkuljettaja.
Ympäristöasiat ovat muuten olletkin tapetilla niin paikallisesti kuin muuten. Kaupungissa on tekeillä uusi ja entistä lupaavampi metsäohjelma, mutta ilmastokokous pidettiin paikassa, joka tukeutuu pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin.
Saman toki tekee esimerkiksi moni yrittäjä, joka hoitelee työmaa-ajonsa diesel-Bakulla.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi