Skip to main content

Kansainvälistyvät pienet lukiot vaikutuksiltaan kokoaan suurempia

Toisin kuin yleensä muissa maissa, Suomen nuoret voivat käydä lukionsa useimmiten kotoa käsin, ilman pitkiä päivittäisiä kuljetuksia.

Nykyisten yläkoulujen ja lukioiden edeltäjien, 8-luokkaisten oppikoulujen perustamisen ehtona oli, että koulun tuli olla ”paikallisen sivistystarpeen vaatima”.

Pienten kuntien nykypäättäjät haluavat viimeiseen saakka pitää kiinni lukiostaan. Kysymyksessä on edelleen ja jopa korostuneesti sama asia, paikallisen sivistyspohjan turvaaminen.

Jos lukio poistuu, on esimerkiksi peruskouluun vaikeampi saada päteviä opettajia. Lukiolla on suuri merkitys myös paikkakunnalle muuttoa harkitsevien yrittäjien ja heidän työntekijöidensä perheille.

Kansainvälisissä vertailuissa (OECD / Pisa) koulujen väliset oppimistulosten erot ovat Suomessa hyvin pienet, joten hyvää opetusta on saatavissa kaikkialta.

Jo lähes 60:ssä Suomen Lähilukioyhdistyksen jäsenlukiossa opiskelevat suomen kielellä sadat Vietnamin, Myanmarin ja muiden kehittyvien maiden lahjakkaat nuoret. He ovat suuri apu maaseudun ja haja-asutusalueiden vähenevistä ikäluokista kärsiville kunnille.

Siinä missä suurempien asutuskeskusten lukiot ovat pelkkiä lukioita, maaseudun ja haja-asutusalueiden pienet lukiot toimivat lähes poikkeuksetta yläkoulun yhteydessä, kustannustehokkaasti yhteisin tiloin ja opettajin, useimmiten myös yhteisen rehtorin alaisuudessa.

Lukiokoulutusta koskevia valtakunnallisia päätöksiä tehtäessä ei riittävästi oteta huomioon pienten lukioiden välillistä lisävastuuta lähiympäristöstään.

Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluu puolet Suomen lukioista, 182 pientä jäsenlukiota kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle. Opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus yksilöllistä. Ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta.

Pienen paikkakunnan oma lukio turvaa peruskoulun tason, ylläpitää pienen kunnan elinvoimaa ja toivon mukaan houkuttelee kuntaan uusia asukkaita.

Monet yläkoulun päättöluokkalaiset pohtivat tällä hetkellä ensi kevään lukiovalintojaan. Oma lähilukio on monesta näkökulmasta katsottuna erinomainen vaihtoehto.

Jukka O. Mattila
Puheenjohtaja,
Suomen Lähilukioyhdistys ry

Jaa artikkeli: