Särkisalossa puhuttiin perjantaina päiväkodin tulevaisuudesta. Ääänessä on Solja Nurmi, saman pöydän takana istuu Emmi Berownie. Etualalla kuuntelevat Ruth Ruutikainen ja Roosa Lehtonen ja oikealla Henni Martikainen,.
Miia Paajasen perhe rakensi Särkisaloon 13 vuotta sitten talon ja muutti kylälle sillä mielellä, että siellä on perheen arki ja tulevaisuus. Perjantaina Särkisalokodissa Paajanen kertoi vuosien aikana huomanneensa, miten esikouluikäistä kuormittavat kyydit eskariin Perniöön ja takaisin.
–Miten paljon se matka sitten päiväkotilapsia ja perheitä kuormittakaaan, hän mietti.
Yksin Paajanen ei perjantai-iltana Särkisalokodissa miettinyt lasten ja kylän tulevaisuutta: koolla oli runsaat parikymmentä henkeä puimassa sitä, miten vastataan Salon kaupungin aikeisiin sulkea Särkisalon päiväkoti.
Jos vaikka Paajaset vielä palveluiden perässä muuttivatkin, perjantaina kuultiin useampi kommentti siitä, että epävarmuuden päiväkodin suhteen tiedetään saaneen mahdolliset muuttajat epävarmoiksi aikeistaan.
– Samalla aletaan miettiä sitä, miten sitten käy koulun, huomautti Solja Nurmi.
Salon opetuslautakunnan piti päättää Särkisalon ja Teijon päiväkotien tulevaisuudesta helmikuussa. Perjantaina kaupunki tiedotti, että helmikuussa järjestetäänkin vain iltakoulu; varsinaisen päätöksenteon aika on vasta maaliskuussa. Samalla kaupunki kertoi, että lausuntojen antamiseen annetaankin aikaa 13.2. asti. Särkisalossa on tekeillä lausunto ja Teijon ja Särkisalon päiväkotien puolesta perustetulla nettiadressilla oli perjantai-iltana yli 900 allekirjoittajaa. Jos lautakunta päättää päiväkotien lopettamisesta, on kaupungin osoittama päiväkotipaikka Särkisalon ja Teijon lapsille Perniössä Lampolan päiväkodissa.
Perjantai-illan keskustelutilaisuudessa yksi kysymys liittyi päiväkotien lapsilukuun ja paikkamäärään. Tiedossa oli, että Teijolla paikat ovat olleet täynnä eivätkä kaikki lapset mahtuisi kaupungin päiväkodin tilalle suunniteltuun yksityiseen ryhmikseen.
–Mutta jos se on ollut täysi, eikö sitä olisi pitänyt kasvattaa niin, että on pari paikkaa vapaana aina. Ei voi olla niin, että päiväkoti on olemassa vain, jos se on täysi, pyöritteli Stina Siikonen.
Teijolaisvaltuutettu korosti olevansa paikalla muuten kuin poliitikkona.
Yksi kysymys särkisalolaisittain oli se, mihin päätyvät Perniössä esiopetuksssa käyvät lapset. Kylässä mahdollisesti aloittava perhepäivähoitaja voi ottaa vain neljä lasta, joten hänen hoitoonsa ei eskaripäivän jälkeen mahdu.
– Nythän he ovat saaneet tulla iltapäiväksi päiväkodille, tiesi Tapio Meriluoto.
Perhepäivähoitajaa vastaan ei perjantaina koolla olleilla särkisalolaisilla sinänsä ollut mitään, mutta paikkamäärän rajallisuus huoletti.
–Olennaista olisi, jos hän voisi käyttää päiväkodin tiloja. Vaikka sitten olisi useampi perhepäivähoitaja, visioi Lotta Lausti.
Marko Nurmen sylistä käsin osallistui tytär Helmi.
Päivi Engblom totesi, että päiväkodin lopettaminen heijastuisi väistämättä myös kouluun.
–Jos meillä täällä on pelkkiä kääkkiä, se näkyy ihan kaikessa, Enblom kärjisti.
Lotta Lausti otti esimerkiksi Särkisalon matkailuyritykset. Niitä vetävät työikäiset ihmiset, joilla on todennäköisesti päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsiakin. Heidän pitäisi voida asua Särkisalossa perhearkea, linjasi Lausti.
Opetuslautakunnan jäsen Roosa Lehtonen oli kuullut toisaalla enemmän hoitajia lasta kohti vaativista alle kolmivuotiaista luonnehdinnan, että nämä ovat “kalliita lapsia”. Joku joukosta kuittasi toteamalla, että he ovat kalliita muuallakin.
Stina Siikonen totesi, että sen paremmin Särkisalon kuin Teijonkaan kohdalla ei voi puhua kuihtuvista kylistä.
Lapsivaikutusten arviointia perättiin useammassa kommentissa.
Klaara Meriluoto muistutti, että ennenkin oli pieniä lapsiryhmiä. Hän on käynyt esikoulua 1990-luvulla.
–Meilläkin oli neljä eskarissa, mutta se oli silti täällä.
Emmi Brownie muistutti tilastoissa näkymättömästä laadusta ja lämpimästä tunnelmasta. Henni Martikainen komppasi kertomalla, että hän on miettinyt hakevansa omille lapsilleen paikkaa nimenomaan Särkisalosta, missä heillä on nytkin ollut varahoitopaikka. Syynä on hyvässä mielessä erilaiseksi koettu ilmapiiri.
–Siellä tulee se olo, että aha, tällaistakin voi päiväkotiarki olla.
Illan naurut synnytti Solja Nurmi kerrottuaan havainnostaan, joka mukaan Salon kaupunkistrategian 2030 eräs kärkihanke on nimeltään “Elämää meren läheisyydessä”. Joku koolla olleista totesi, että tuon elämän edellytyksenä ovat myös peruspalvelut.
Lotta Lausti muistutti peruspalvelujen tärkeydestä. Sohvalla ovat valmiina kommentoimaan Ada Förström, Klaara Meriluoto ja Mirja Meriluoto.
