Salon kaupungin sairauspoissaolot ovat kasvaneet merkittävästi. Elokuun loppuun mennessä poissaoloja oli kertynyt lähes 2000 kalenteripäivää enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna, jolloin luvut olivat jo jyrkässä kasvussa. Kasvu on huolestuttavaa.
Sairauspoissaolojen vähentämisellä olisi merkittävä rooli talouden tasapainottamisessa. Tämä ei kuitenkaan voi tapahtua ilman johdonmukaista työtä ja riittävää resurssointia. Salon lasku sairauspoissaoloista oli vuonna 2014 4,7 miljoonaa euroa, joten pienelläkin vähentämisellä on mahdollista saada merkittäviä kustannussäästöjä. Vuoden 2013 tasoon verrattuna päivät lisääntyivät noin viidellätuhannella ja kustannukset puolella miljoonalla.
Kaupunginhallitus nosti sairauspoissaolojen vähentämisen ja työhyvinvoinnin lisäämisen yhdeksi ensi vuoden keskeiseksi tavoitteeksi. Kaupunginhallitus jopa istui yhden kokonaisen päivän pohtimassa työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä seminaarissaan ja poistui paikalta hartaan yksimielisenä siitä, että asiaan pitää panostaa. Juhlapuheita Hämeenlinnan esimerkin seuraamisesta ja aktiivisesta puuttumisesta kuultiin. Kun poissaolojen syyt löytyvät raskaasta työstä, huonosta työilmapiiristä tai johtamisesta, ei niihin puuttuminen käy sormia näpäyttämällä.
Lyhyeksi jäi kuitenkin kaupunginhallituksen enemmistön (kok, kesk. ja ps.) todellinen tahto asian korjaamiseen ja siihen puuttumiseen, kun se jo tiistaina halusi henkilöstösuunnitelmasta pois työhyvinvointikoordinaattoreiden vakanssit. Nämä henkilöt ovat käytännön vastuussa työhyvinvointityön organisoinnista ja jalkauttamisesta.
Vakanssien poistoa perusteltiin sillä, että työ tehdään yksiköissä, ja että työterveyshuollolla pitää olla merkittävämpi rooli. Toki työ pitääkin tehdä juuri työyksikössä, mutta tarvitaan henkilöitä tätä tehtävää työtä tukemaan. Henkilöstöhallinnon resurssit eivät nykyisellään siihen riitä. Jostain muusta on sitten tingittävä.
Työterveyshuollon pitää toimia näissä asioissa kaupungin kumppanina, mutta kokonaisvastuuta ei sille voi kaupungin puolesta tässä asiassa sysätä. Työterveyshuollon keskittymistä olennaiseen perustehtävään voitaisiin helpottaa esimerkiksi pidentämällä esimiehen luvalla oltavia (mm. flunssat) sairauspoissaoloja nykyisestä viidestä seitsemään päivään. Tällä voitaisiin siirtää painopistettä enemmän ennaltaehkäisyn suuntaan ja vapauttaa resurssia muuhun.
Kaupunginhallituksen enemmistö näyttää uskovan siihen, että asiat ratkeavat pelkällä kovalla talousjohtamisella. Me haluamme inhimillisyyttä.
Saija Karnisto-Toivonen(sd), kaupunginhallituksen 1. vpj
Eeva Koskinen (vihr), kaupunginhallituksen jäsen
Marja Ruokonen (vas), kaupunginhallituksen jäsen
