Skip to main content

Ihan hiisi hississä

Tervepä terve. Toimituksen itäpuun viikko-omenat puristetaan tässä seuraavaksi.
***
Paikallista pitäisi puida, mutta toisaalta monessa paikallisessakin pöydässä puhuttavat Amerikan vaalikuviot, joten aloitetaan sieltä. Vaaleissa asetelma on taas uusi, kun kahdesta pahasta toinen jäi pois kisasta.

Jäljellejäänyttä, jo yhden kauden virkaa hoitanutta kaveria on kuvattu omahyväiseksi oman edun tavoittelijaksi, mutta viime puheesta paistoi jalous.
Heppu luonnehti pois jäänyttä kilpakumppaniaan, nykyistä presidenttiä, huonoimmaksi presidentiksi kuunaan. On se nyt. Sen kerran, kun hän olisi todella voinut ottaa kunnian itselleen, niin eipä vaan.
***
Kielenkääntäjä voi olla se, joka käärii kylmätiskistä suussa olleen elimen liiviinsä tai tulkkaa sanskriitin suomeksi tai ankeat asiat markkinapuheeksi.

Tämä kävi mielessä, kun luin juttua, jossa kerrottiin tukinuiton lisääntyneen sisävesillä. Tästä on toki perinteitä täälläkin: joku vielä muistaa Strömman kanavan kupeella kelluneet tukkilautat.

Se jo tiedetään, että tässä maassa on kohdeltu metsiä hyvin huonosti, puhuvat metsäalan sedät mitä hyvänsä.

Vähän sitä ottivat silmään jutussa kehutut uiton pieni hiilijalanjälki tai ilmastohyödyt. Jos jostain on revitty jälleen yhdet metsät nurin hinaajan perään, ei siitä ympäristötekoa saa oikein millään.
***
Sitten likemmäs, mutta pysytään luonnon äärellä. Aakkosista yksi monikäyttöisimpiä on s eli puhuttuna ässä. Se löytyy jossain muodossa monesta. S-mersu on iso, S-kokoinen vaate pieni. Joskus mersu on s, mikä on, kuten alkuainetaulukon muistavat tietävät, rikki.

Kahvitauolla passaa S-pipari, josta voi saada S-bonusta. Aina lavenee, jos otetaan mukaan s lausuttuna eli ässänä.

Kahden ässän lyhenne ei tuo historiallisesti mieleen mitään mukavaa. Perniö onkin perinteisesti mainittu kolmen ässän pitäjänä. Sokerijuurikas ja syysvehnä kasvavat pelloilla kaiken aikaa, sikojen kanssa on kai takavuosia hiljaisempaa.

Mutta ei hätää, neljäs voi olla tyrkyllä.
Tieni vei nimittäin lauantaina olutravintolaan Turussa. Entiseen apteekkiin perustetun kapakan somisteena on pitkät rivit erilaisia tyhjiä pulloja.
Aika kului rattoisasti sanomalehden ja juoman parissa, mutta tässä työssä on sillä lailla ehdollistunut, että aistit poimivat asioita omaan tahtiinsa. Viittaukset seutuun pitää painaa mieleen kaikesta, mitä lukee, missään ei voi ajella miettimättä, olisiko jokin kaivuutyömaa uutisaihe ja toisaalta tutut nimet ottavat korvaan hälynkin keskellä.

Krouvissa korvaan otti, että jossain aika lähellä mainitaan Perniö. Ja näin oli: ravintolaan paukannut seurue ihmetteli koristepulloja, otti hyllystä yhden käteen ja tavasi etikettiä: ”Niin tää tulee Perniöstä”.
Puheen nuotista ei voinut äkkinäinen hälyn keskellä päätellä seurueen kotiseutua, mutta Perniön nimeä makusteltiin ennen juomien makustelua.

Sitten piti kurkistaa. Erääseen kouraan oli sattunut perniöläisen siideripanimon pullo, tällä kertaa Hallonmäen. Onni on, että yritys ei ole erehtynyt pitämään itseään salolaisena.

Että olisiko se uusi kolmas ässä sitten siideri, jota tehdään täällä useammalla tilalla. Jos ja kun sattuu paikallisen olutpanimon valikoimaan hapanolut, sieltä saadaan siiderin rinnalle vielä varalle neljänneksi sour.

Noin muuten ässäläisiä olivat kolmen perinteisenkin jalosteet. Kuten Sirkku-sokeripalat, saunapalvi ja sämpyläjauho.
***
Lopulta terveisiä jonnekin taka-Saksaan. Sikäläisten insinöörien ansiota on se, että toimituksessa naurettiin kohteliaan tukahtuneesti tiistaina.

Kävi niin, että piti kopata lehden keikka-Volkkari pihalta ja lähteä keikalle. Keikka hoitui, mutta auton ovenkarmissa oli pokkaus, johon paita takertui ja nappi irtosi. Sen jälkeen olivat vaihtoehdot vähissä: piti etsiä neula, langanpätkä ja alkaa ommella.

Lopputulos toimi sikäli, että napin sai kiinni ja ommel piti iltaan asti, mutta ennen sitä kuultiin kahvihuoneesta taatusti kaikki pimeyden jumalien nimet kolkosti mutistuna.

Kiitos insinöörien, tätä kuvitellessaan alakouluaikainen käsityöopettajani todennäköisesti tikahtuu.

Aakkosteema pitää toki yhä. Keittiöstä saattoi kuulua useampaan otteeseen ässsh tai eisss.
***
Heip.

aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: