Skip to main content

Turvallisuuden pohja valetaan kunnissa

Maailmassa on levottomuutta: sotatoimia, pakolaisvirtoja, luonnonkatastrofeja,  talouskriisejä, kyberrikollisuutta,  kansakuntien rusentumista, taustalla liian usein valtataistelua.
EU-kehitystä varjostaa Kreikan talousahdinko, Britannian ”brexit” ja Italian hallituskriisi. Unkarissa ja Puolassa oikeusvaltion taka-askeleet tuottavat pulmia. Surullista on kuulla iskuista, pidätyksistä ja sananvapauden rajoituksista Turkissa. Yhdysvaltain presidentinvaaleissa populismi nosti päätään.

 Demokratian kestävyys on lujilla. Pinnan alla muhii. Tietotulva, tosiseikkojen vääristely, ohipuhumisen kulttuuri.  Sosiaalinen media saa ihmiset liikkeelle. Mutta uudistusten tekemiseen tarvitaan päätöksiä ja vastuullisia instituutioita.   
Avainasemassa on luottamuksen rakentaminen. Aito yhteisöllisyys on osa kokonaisturvallisuutta.

Turvallisuus yhteiskunnan rakennuspilarina on kiistämätön.  Myönteisen yhteenkuuluvuuden ja toisista välittämisen kulttuuri – on oltava kova jotta voi puolustaa arvojaan. Terrorismin varjo on havaittu.  Sen torjuminen on laaja kansainvälinen tehtävä.
Sosiaalinen eriarvoistuminen arjessa on ennakoitava ja ehkäistävä. Tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle on sijansa . Arjen turvallisuus ja poikkeusoloihin varautumisen perusta rakennetaan paikallisesti kunnissa.

Hyvin hoidettu talous luo turvallisuutta. Kuntalainen on keskiössä, hänellä ja perheellään on työtä ja riittävä toimeentulo, on keskeinen tavoite.  Kunnan  toimintastrategia  ja siihen sitoutuminen luo pohjaa pitkäjänteiselle työlle.  Käytettävissä oleva reaalitieto,  luotettavuus sekä sen hyödyntäminen auttaa tavoitteen saavuttamisessa.
Toiminnan ennakoitavuus, toteutuksen oikea-aikaisuus ratkaisee. 

Rakennusvalvonta, pelastustoimi, liikenneturvallisuus, asuinalueiden sosiaalinen ja taloudellinen eriytyminen ja järjestys vaikuttavat päivittäiseen turvallisuuteen. Poikkeusoloihin varautumisessa avustaminen kuuluu  kuntien tehtäviin. Kriisitilanteissa tarvitaan yhteiskunnan saumatonta, hallittua yhteistoimintaa.
Realistiselle pohjalle rakennettu  kokonaisuus luo arkiturvallisuutta. Kaupunki jossa ei tarvitse pelätä ilkivaltaa, väkivaltaa on houkutteleva kohde palveluille ja matkailulle.

Kaupunkisuunnittelu, valaistus, valvontakamerat, vartiointi ovat käytännön keinoja vaikuttaa kaupunkiympäristön turvallisuuteen. Turvallisuuskoulutusta ja tilannetietoa tulee ja pitää tarjota.  Sosiaaliset ongelmat, syrjäytyminen, huono-osaisuus, kasautuessaan jollekin alueelle, ovat suurimpia turvallisuusriskejä.  
Ratkaisuja tulee hakea kaavoituksesta asunto-, liikenne- ja sosiaalipolitiikkaan.  Yhteistyön pitää sujua poliisin, puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Kunnan hallinnon tulee osallistua valmiusharjoituksiin, jatkuvasti tunnistaa, arvioida ja ennaltaehkäistä asukkaisiin kohdistuvia turvallisuusuhkia.
On tärkeää että päättäjät ymmärtävät turvallisuusuhkien kokonaiskuvan, sillä turvallisuuden perusta valetaan kunnissa.

Elina Suonio-Peltosalo
Naisjärjestöjen Keskusliiton  vpj
Valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin  suorittanut 2017
kuntavaaliehdokas (kok)

Jaa artikkeli: