Tällä palstalla esiintyy pääasiassa nykyisiä valtuutettuja, jotka pyrkivät kirjoittelullaan myötävaikuttamaan valtuutetun valtakirjansa uusimiseen.
Jos näitä kirjoituksia seuraavat muutkin kuin kanssavaltuutetut, kehottaisin havainnoimaan niiden kirjoitusten tarkoitusperiä.
Selvästi eräillä on mennyt niin valta päähän, että siitä ei missään nimessä haluttaisi luopua. Pitääolla valtuustossa, hallituksessa, lautakunnissa ja kaikissa mahdollisissa koalitioissa. Ne yrittävät paniikinomaisesti kirjoitella pitkiä sepustuksia, mitä kaikkea pitäisi olla. Loppujen lopuksi niistä ei ymmärrä mitä he yrittävät sanoa muuta kuin, että pitäisi olla.
Kehottaisin löytämään näiden joukosta aidot pyrkimykset parantaa asioita. Ei ole syytä luetella asioita mitä pitäisi olla.
Toinen ryhmä on uusien ehdokaskandinaattien joukosta ilmiselvät pyrkyrit.
Mistä tässä on kysymys. Pitää saada uusia yrityksiä maksamaan yhteisöveroja ja muita yhteiskunnalle tulevia maksuja. Yritysten mukana tulee tuloveroja maksavia työntekijöitä. Näin yksikertaisesta asiasta on kysymys. Uusien yhteisöverojen ja tuloverojen mukana tulee kaikki se hyvä. Veroäyrin korotus ei ole ratkaisu, sen mukana tulee pää vetävän käteen.
Mainitsemaani verotulojen kasvattamiseen pitää kaikkien ponnistella.
Lukuisia kertoja olen esittänyt näitä keinoja. Saloon pitää saada muuttamaan helsinkiläisiä työntekijöitä ja mikä parasta: helsinkiläisiä yrityksiä ja jopa muualta maailmasta pitää saada sijoittumaan Saloon.
Kiikalan lentokenttää on kehitettävissä ja jopa satamaakin.
Ei liene ihan utopistista Salon edellytyksillä aloittaa matkapuhelintuotanto uudelleen Salossa. Itärajan takaa saattaisi löytyä pääomasijoittajia. Tässä hiljakkoin Yrityssalon tilaisuudessa Jorma Terenjeff esitti, että matkapuhelinta ei kannata keksiä uudelleen. Siinä hän oli täysin väärässä.
Esitän vielä yhden asian. Yrityssalo on keksinyt suuren ajatuksen, iskulauseen Team Salo. Sille olisi yksi näytön paikka. Örninkadun toiselta puolelta on uusia teollisuustyöpaikkoja luova yritys laajentamassa toiselle puolelle. Mahdollistakaa heille mahdollisuus viedä tuotantolinjansa kadun yli maatasossa eikä jossain viiden metrin korkeudessa.
Kalevi Satopää
valitsijayhdistys
Yritysten kilpailukyky nojaa hyvinvoiviin työntekijöihin
Työurien pidentäminen ja kotimaisten yritysten kilpailukyvyn turvaaminen ovat toisiinsa vahvassa yhteydessä olevia tärkeitä tavoitteita. Niiden merkityksen allekirjoittavat kaikki puolueet.
Onkin tärkeää käydä avointa keskustelua keinoista, joilla näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Mikään aihe ei saa olla tässä suhteessa tabu, vaan kaikista asioista on hyvä keskustella. Tälle keskustelulle ja päätöksenteolle on rakennettu edellytyksiä tällä hallituskaudella, kun ministeri Lauri Ihalaisen johdolla Suomeen on palautettu keskustelun ja yhdessä sopimisen kulttuuri, josta hyvänä esimerkkinä on työmarkkinaosapuolten aikaansaama raamisopimus.
Työurakeskustelu pyörähti aikanaan käyntiin silloisen pääministerin Matti Vanhasen ajatuksesta, että eläkeikää tulisi mekaanisesti nostaa. Tämä tyrmättiin perustellusti täysin, koska työurat eivät aidosti pitene sillä, että eläkeikää nostetaan. Suomalainen kyllä pysyy töissä pidempään, mikäli terveys sen sallii ja työ on jollain tavalla mielekästä. Eläkeikäkeskustelun laannuttuakin julkisuutta ovat hallinneet työuran pidentämisen suhteen kovat keinot, joita pääsääntöisesti perustellaan yritysten kilpailukyvyn parantamisella.
Viime viikonloppuna Kokoomus päätti lähteä vaatimaan palkansaajan työsuhdeturvaan leikkausta, jossa sairastuminen johtaa tulonmenetykseen ja ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuuteen. Näin Kokoomus jatkaa keskustelua suomalaisten yritysten toimintaedellytyksistä sellaisella sävyllä, jossa ongelmien katsotaan johtuvan pääsääntöisesti työntekijöistä.
Sairastumisesta rankaiseminen johtaisi siihen, että työntekijät tulisivat sairaina töihin nykyistäkin useammin. Pahimmillaan yhden ihmisen sijaan koko työyksikkö sairastuu. Palkaton sairaspäivä ajaisi työntekijät tukalaan terveydelliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Yksilön ja perheen näkökulman lisäksi ehdotus on vahingollinen myös yhteiskunnan kannalta. Kaiken kaikkiaan Kokoomuksen ajatus pitkällä aikavälillä pikemminkin lyhentäisi kuin pidentäisi työssäoloaikaa.
Peruslähtökohta, jonka soisi Kokoomuksenkin tunnustavan on, että työurat pidentyvät tosiasiassa työoloja parantamalla, ei niitä heikentämällä. Lyhyen kvartaaliajattelun logiikalla ja työntekijän kustannuksella tehdyt päätökset nakertavat yritysten kilpailukykyä pitkällä aikajänteellä. Kyllähän suomalaisen yrityksen kilpailukyky perustuu kuitenkin pohjimmiltaan hyvinvoivaan ja terveeseen työntekijään.
Katja Taimela
kansanedustaja (sd.)
Salon tulevaisuus – taloudellisen ja henkisen romahduksen torjuntatalkoisiin
Salossa pitää panostaa laajasti, monikanavaisesti ja -ammatillisesti ennaltaehkäisevään
työhön lasten, nuorten, perheiden ja työttömien syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Vastuullinen vanhemmuus ja kodin, neuvolan ja päivähoidon sekä koulun yhteistyö
tulee nähdä kantavana voimana.
Ikääntyminen on osa elämää: ikäihmisille kuuluvat samat palvelut, ilonaiheet, virkistys kuin nuorille ja työikäisille. Jos itsenäinen toimintakyky alenee, palvelut on järjestettävä ihmisläheisesti ja kunnioittavasti, turvallisuudentunne säilyttäen. Kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten kanssa tehtäväyhteistyön helmi on arvokas, korvaamaton. Laajempaa vastuuta julkisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen rinnalla tarvitaan, yhteisöllisyyttä lisäämään.
Yritystoiminnan aktivointi ja toimivien yritysten tuen tehostaminen tarvitsevat erityisiä toimia. On edistettävä alueellamme tapahtuvaa tutkimus- ja kehitystyötä, mutta on panostettava myös uusien käytäntölähtöisten innovaatioiden synnyttämiseen ja luotava niiden edistämiseen areenoita.
Salo on ilmastoltaan maan parhaita ruuantuotantoalueita ja lähellä suuria kasvukeskuksia. Lähiruoka, aidot elämykset ovat kasvava yritystoiminnan ala. Salon seudulla on jo alan huippuyrityksiä. Salon näkökulmasta tulee lisätä tämän alan kehitystoimintaa ja markkinointiponnistuksia. Ruokaa tarvitaan. Kaupan ja alkutuottajan yhteistyön tulee toimia selkeästi. Kumpikaan ei menesty mikäli alkutuotanto päästetään käsistä. Suuret investoinnit maataloudessa tehdään tarkoin harkitusti.
Päätöksenteossa tulee voida vaikuttaa julkisten hankintojen kilpailutukseen. Valtuutettujen on voitava vaatia virkamiesvalmistelua koko kunnan parhaaksi.
Katse on käännettävä kohti tulevaisuutta. Kyky muutokseen on etu. Työmarkkinoille on nyt tärkeää luoda vankka kasvualusta osaamiselle ja muutoksen mahdollistava uusi ilmapiiri. Pienet- ja Keskisuuret-yritykset muodostavat tulevaisuudessa taloudellisen selkärangan, joka pitää talouden tasapainoa yllä laskusuhdanteissakin. Nämä yritykset ovat paikkakuntasidonnaisia, pysyviä, työllistäen paikkakunnan asukkaita, tuottaen pääosan kunnan verotuotoista ja ostovoimasta sijaintikuntaansa. Näiden yritysten päätäntävalta on kunnissa. Perheyritykset pyrkivät huonoinakin aikoina pitämään kiinni ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Yrittäjyyden todellisten toimintaedellytysten luominen on meille kaikille keskeinen intressi.
Ihannekuntani palvelut toimivat moitteettomasti. Arki on turvallista.
Hyvinvointipalveluista pidetään vastuullisesti huolta ja talous ei saa luoda kauhuskenaarioita kuntalaisille.
Elina Suonio-Peltosalo
kok
