Lähilukioyhdistys muistuttaa oman lukion olevan myös yhteisöllinen tekijä. Kuva Perniön lukion kevään 2019 lakkiaisista.
Peruskoulun päättöluokan oppilaiden kodeissa pohditaan jo nyt ensi kevään jatkovalintoja. Noin puolet ikäluokasta tähtää lukioon, toinen puoli ammatillisiin opintoihin.
Koulun jatkaminen lähellä omaa kotia merkitsee huomattavaa päivittäisen ajan säästöä. PISA-koulusaavutusmittausten mukaan oppimistulokset ovat Suomessa kaikkialla hyvin tasaiset.
Maan hallitus suunnittelee muuttavansa toisen asteen koulutuksen syksystä 2021 lähtien maksuttomaksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50 %:lla 25–34-vuotiaista olisi tiede- tai ammattikorkeakoulututkinto. Tällä hetkellä osuus on noin 41 %.
Kulunutta vuotta leimannut koronapandemia on koetellut kouluja. Pienet lukiot ovat selvinneet koronasta keskimääräistä paremmin. Niissä opiskelijaryhmät ovat pienehköt, joten turvavälien ylläpitäminen ei ole ongelma. Opiskelijakohtainen seuranta ja opastus ovat poikkeusoloissakin toimineet hyvin.
Oma pieni lukio tiedostetaan koko paikkakunnan yhteiseksi projektiksi, jota halutaan tukea ja josta halutaan pitää kiinni. Kunnalle oma lukio on merkittävä elinvoimatekijä. Paikkakunnalle muuttoa harkitseville yrittäjille on tärkeää saada lukiokoulutus lapsilleen kotipaikkakunnalta.
Korostunut asema luo vastavuoroisesti myös lukioille haasteen pysyä kehityksen kärjessä. Yhdyssiteenä toimivaan Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluvat käytännössä kaikki pienet alle 150 opiskelijan lukiot, tällä hetkellä 172 lukiota, kirjaimellisesti Hangosta Utsjoelle. Se on noin puolet Suomen lukioista.
Pienissä lukioissa ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta. Opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ja yksilöllinen opastus ylenpalttista. Kouluyhteisön jäsenet kantavat hyvin ohjattuina yhdessä vastuuta tulosten saavuttamisesta. Opettajat tuntevat yleensä nimeltä nekin nuoret, joita eivät itse opeta.
Kotikunnan oma lähilukio on turvallinen vaihtoehto.
Jukka O. Mattila
Puheenjohtaja
Suomen Lähilukioyhdistys
