Iloksemme saimme viime viikon lehdestä lukea kerrankin iloisia ja inhimillisiä uutisia kaupungin päättäjien päätöksistä. Salo-lisä päätettiin säilyttää ja Perniön koulujen sulkeminen torjuttiin. Haluamme kiittää opetuslautakunnan jäseniä erityisesti tästä mahdollisuudesta jatkaa Perniön alueella opiskelua Mussaaren ja Nurkkilan kyläkouluissa.
Koulujen jatko on nyt kuitenkin niiden kuntalaisten käsissä jotka asuvat näiden koulupiirien alueella. Olemme vahvasti sitä mieltä että nyt jos koskaan on todella sekä kaupungin että koulupiirin asukkaiden asia ohjata lapset oikeisiin kouluihin. Esimerkiksi Mussaaren koulussa olisi toistakymmentä lasta enemmän tällä hetkellä opiskelemassa jos kaikki koulupiirin alueella asuvat lapset opiskelisivat heille alun perin tarkoitetussa koulussa. Luultavasti Nurkkilan koulun alueella on samanlainen tilanne.
Syitä siihen minkä takia vanhemmat ovat lapsensa laittaneet Mussaaren tai Nurkkilan sijaan kirkonkylän tai Saurun kouluihin on varmaan monia. Mutta jos ainoa syy on se että pelkää koulun loppumista tai sitä että pienessä koulussa ei ole tarpeeksi kavereita, laadukasta opetusta, opetusvälineitä tai jotain vastaavaa niin silloin voimme suoraan oikaista tuollaiset syyt. Koulun loppuminen tai kavereiden puute olisivat ainoastaan seuraus siitä jos lapsia ei pienempään kouluun laiteta. Opetus on aivan varmasti yhtä laadukasta kaikissa Salon alueen kouluissa. Opetusvälineissä on ehkä heittoa eri koulujen välillä mutta sitä ei varmaan kannata nostaa tärkeimmäksi kriteeriksi lapsen lähikoulua valittaessa.
Jos kuljetusoppilaille on mahdollisuus valita 5-10 minuutin taksimatka Mussaaren tai Nurkkilan kouluun ja se muutetaan 15-40 minuutin taksimatkaksi kirkonkylään niin mikä logiikka vanhemmilla on ollut käytössä? Hieman ihmetyttää jos perhe asuu vapaaehtoisesti keskellä kauneinta maaseutua mutta siinä oleva upea mahdollisuus pienemmästä kyläkoulusta jätetään käyttämättä!
Lisäksi haluaisimme muistuttaa että mikäli Nurkkilan ja Mussaaren koulut suljetaan niin kirkonkylän koulun ryhmäkoot väistämättä kasvavat. Kavereita on silloin jo ehkä liikaakin ja ainakin asiantuntijoiden myötä niitä ongelmiakin saattaa tulla lisää… Joten pyydämme kauniisti kaikkia tulevien ekaluokkalaisten vanhempia miettimään uudelleen jos olette jo ajatelleet että lapsi pistetään kirkonkylään vaikka lähikoulu löytyisi paljon lähempää.
Elina Muuri, Ylikulman kyläyhdistyksen pj
äidit kahdelle 2-luokkalaiselle
Jätevesiasetuksen vaatimustaso kohtuuton
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam esitteli ja allekirjoitti 11.6.2003 valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Olemassa olevat käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät määrättiin siirtymäsäännöksessä saatettavaksi asetusta vastaaviksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Nyt tämä Enestamin “aikapommi” on laukeamassa Kiviniemen hallituksen käsiin.
Vain 10–15 prosentilla kiinteistöistä on tehty parannuksia. Ihmiset eivät ole hyväksyneet asetuksen tiukkoja vaatimuksia. Tämä on aikaa myöten käynyt selväksi kaikille muille paitsi ympäristöministeriön virkamiehille. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on liian pitkään sitoutunut virkamiestensä näkemyksiin.
Ilmi tulleisiin kummallisuuksiin kuuluu, että sisämaan kuntien jätevedenpuhdistamoilla on löysemmät typpipäästörajat kuin haja-asutusalueen asukkailla. Mielenkiintoista on myös, että Enestam havahtui itse allekirjoittamansa asetuksen tiukkuuteen ja sen soveltamisen suuriin kustannuksiin vasta viime kesänä oman kiinteistönsä jätevesijärjestelmää uusiessaan.
Ministeri Lehtomäen viimein lupaamissa joustoissa on ehkä parasta asetuksen toimeenpanoajan pidentäminen kahdella vuodella eli vuoden 2015 loppuun. Lisäksi vaadittuja parantamistoimia voi lykätä neljällä vuodella tekemällä kuntaan perustellun ilmoituksen. Tämä lisälykkäys on asetuksen mukaan mahdollinen, kun tarvittavat toimet ovat niiden kalleuden tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden vuoksi kiinteistönhaltijalle kohtuuttomia ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä.
Merkittävä on ympäristönsuojelulain muutosesitys, jonka mukaan asetuksen mukaisia jätevesien käsittelyvaatimuksia ei sovellettaisi olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jos kiinteistön haltija ja kiinteistöllä vakituisesti asuvat ovat täyttäneet ennen 1.1.2011 68 vuotta. Tämän sinänsä oikeansuuntaisen esityksen yksityiskohdat arvioi eduskunta. Problemaattinen on esimerkiksi tilanne, jossa kiinteistöllä asuvista puolisoista vain toinen täyttää ikäkriteerin.
Uusi laki antaisi kunnalle mahdollisuuden myöntää enintään viiden vuoden vapautus kerrallaan pitkäaikaisen sairauden tai työttömyyden taikka muun vastaavan syyn perusteella. Korkea ikäkin voitaisiin erikseen ottaa huomioon tätä enintään viiden vuoden poikkeusta myönnettäessä silloin kun em. 68 vuoden ikäperuste ei täyty.
Edelleen jää ilmaan kysymys, onko asetuksen vaatimustaso tiukkuudessaan perusteltu. Miksi asetus mahdollistaa kuntien jätevedenpuhdistamoille yksittäisiä kiinteistöjä lievemmät normit niin eloperäisen aineksen, kokonaisfosforin kuin kokonaistypen osalta? Tämä vaatii selityksen.
Päivänselvää on, että tilanteen rauhoittaa vain kiinteistökohtainen tieto vaadittavista toimenpiteistä. Toimenpiteiden tulee olla talonpoikaisjärjen mukaisia, myös kustannuksiltaan. Yhteiskunnan tulee myös kohdella haja-asutusalueen asukkaita tasapuolisesti suhteessa kunnallisten siirtoviemärien varrella asuviin.
kansanedustaja (kesk.)