Skip to main content

Jälki jäi varteen

Tervepä terve. Toimituksen länsityömaan viikkonaulat hakataan tässä seuraavaksi.
***
Aikoihin on eletty, kun päiväunienkin pitää olla eettisesti kestäviä.
Jokainenhan tietää vakioaiheen: jos tupsahtaisi miljoonia tilille, olisi kohta unelmien talo harjassa. On sitä itselläkin tältä varalta pino pohjapiirroksia pääkopassa, osa lehtiöissä ja parhaista julkisivuluonnoksetkin. Näkeehän niistä, että on Aallot ja Ervit selattu, mutta kerranko sitä. Yhtä kaikki ajatus on ollut aina sama: väljyyttä olla pitää, suuret ikkunat ja riittävästi kulmia.

Eräänä päivänä uneksinta kuitenkin törmäsi seinään: sitä huomasi ihmettelevänsä, että näinkö sitä tässä maailmassa enää kehtaisi rakentaa ylimääräisiä neliöitä vai vain tarvittavat. Jos vaikka torpan pystyttäisi, tehdäkö pieni ja vähällä käyvä.
Rakennusmateriaalejahan toki on pitkin maata, tosin jo kertaalleen taloiksi koottuna. Siinä ei ole varsinaista uutista, että idempänä ja pohjoisempana on jos ja minkälaisia taloja, jotka eivät tee kauppaansa millään. Väki pakkautuu etelään, jälkeen jää neliöitä.
Varsinaisestihan päiväunet tietysti liittyvät siihen, että niissä miettii itselleen auvoisampaa jatkoa. Millaista olisi elo, jos ei olisi pakko lähteä ihan joka aamu töihin tai laskea kuun lopussa senttejä tai jos ei mistään kivistäisi.

Elämä tietysti yllättää viettäjänsä aina, vaikka viipeellä. Viime aikoina on taajaan tullut vastaan mies nimeltä Fredrik Forsström.
Ensin tuli eteen kirja Särkisalon nimikiistasta, missä Forsström oli aktiivinen. Sen perään tupsahti pöydälle Förbyn kaivosyhtiön historiikki; sama mies veti yritystä kahteen otteeseen vuosina 1918-1936.
Ehkä kaikki meni luontevasti, mutta ei varmasti herra voinut aikanaan kuvitella, että päätyisi kahteen kirjaan keväällä 2022.
Eikä sillä. Vielä kolmannen kerran sama mies tuli vastaan kaivosyhtiön historianäyttelyssä, missä mukana on myös se harja, jolla kaivoksen 530-taso tervattiin vuonna 2004. Mukana olleet kirjoittivat harjanvarteen nimensä ja niin minäkin, kun kerran paikalla hilluin.
Että tiedä sitten tulevaisuudesta. Merkeistä päätellen tässä ollaan itse enemminkin museokamaa.
***
Metka uutinen maakunnasta kertoo Liedon muuttumisesta kaupungiksi. Jostain otti silmääni juttu, jonka otsikon mukaan tähän tarvitaan neljä kirjainta. En ehtinyt lukea varsinaista tekstiä, mutta arvaahan tuon, mistä on kyse. Kunnanviraston seinään pitää kirjoittaa ”city”.
***
Heip.

aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: