Sadat tuhannet kiinteistön omistajat haja-asutusalueilla ihmettelevät parhaillaan jätevesiasioita. Ja jolleivät ihmettele, syytä ainakin olisi.
Haluamme jokainen luonnollisesti huolehtia siitä, että vesistömme olisivat puhtaita. Asia ei ole itsestäänselvyys. Raikkaiden pohjavesien, kirkkaan järviveden ja sinisenä liplattavan meriveden eteen on tehtävä kovasti työtä. Kyse on yhteisvastuusta – kaikkien on yhdessä osallistuttava jätevesitalkoisiin. Jätevesiratkaisut vaikuttavat näkyvästi ympäristömme tilaan. Järkevillä ja loppuun asti harkituilla ratkaisuilla pääsemme tulokseen, josta hyötyvät niin kiinteistön omistajat kuin ympäristökin.
Yleisesti jätevesien puhdistusvelvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulaissa. Niin kutsuttu haja-asutusalueiden jätevesiasetus, joka koskee viemäriverkostojen ulkopuolella olevien talojen ja mökkien jätevesien käsittelyä, astui voimaan vuonna 2004. Asetuksen perustavoitteena on vähentää haja-asutuksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Siirtymäaikaa annettiin kymmenen vuotta. Kuusi vuotta on kulunut ja jätevesiprojekti on levällään kuin Jokisen eväät. Nyt siihen tuli pienen pieniä korjauksia ja parin vuoden jatkoaika.
Suomi on yllättävän suuri maa. Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu n. 1,5 miljoonaa ihmistä. Ympäristökysymysten valossa näiden ihmisen jätevesillä on suuri merkitys. Asiantuntijat ovat laskeneet, että viemäriverkoston ulkopuolinen asukas kuormittaa jätevesillään vesistöjä keskimäärin yhtä paljon kuin 6-8 viemäriverkon piirissä asuvaa. Haja-asutuksen jätevedet kuormittavat vesistöjämme toiseksi eniten heti maatalouden jälkeen.
Kansalaisten inho ja suoranainen viha asetusta kohtaan on ollut käsin kosketeltavan rajua, aivan ymmärrettävistä syistä. Kritiikkiä tulee joka ilmansuunnasta. Miljoona suomalaista on kertonut kantansa asetuksesta jättämällä noudattamatta sitä. Näyttäisi siltä, että asetuksen kivinen tie on noussut kokonaan pystyyn.
Nyt ollaan tekemässä lyhytnäköistä ja kestämätöntä politiikkaa. Hätäännyttiin kun huomattiin, että on otettu virheaskel. Tosiasiahan on, että hajajätevesiasetus on rampa, eikä muuksi muutu – vaikka kuinka leikataan ja liimataan. Suurin virhe tehtiin kun päädyttiin säätämään asiasta asetuksen tasoisella säädöksellä. Näin merkittävästä asiasta, joka koskettaa suurta osaa suomalaisia, on säädettävä laintasoisesti. Kyse on mitä suurimmassa määrin kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, joista on aina säädettävä lailla. Ainakin perustuslaki lähtee tästä.
Toinen iso ongelma on se, että viranomaiset määräävät jätevedet puhdistettaviksi, mutta markkinoilla myydään tähän tarkoitukseen lähinnä sekundatuotteita. Puhdistuslaitteisiin velvoitetaan investoitavan varsin suuria summia, vaikkei niillä edes saavuteta asetettuja tavoitetasoja.
Kalliilla investoinneilla ja aikaan saatavilla hyödyillä ei ole yhteyttä toisiinsa ja Itämeri sen kun jatkaa rehevöitymistään.
Kaikki tahot, joita asia tavalla tai toisella koskettaa, ovat jollain tasolla tyytymättömiä tilanteeseen. Peli pitäisi nyt uskaltaa viheltää poikki, ennen kun vajotaan liian syvälle suohon.
Kokonaan uuden lain rakentaminen olisi tässä tapauksessa viisaampaa kuin vanhan korjaaminen.
Kokoomuksen kansanedustaja
Heijastimet myös kevytväylille
Surkeat talvikuukaudet ovat tulossa, pimeä tuli jo.
Etsikää hyvät ihmiset heijastimet esille. Heijastimia tarvitaan myös näillä kevytväylillä, missä pyörät ja jalankulkijat kulkevat sikin sokin. Polkupyörien valaisimet ovat hyviä, mutta eivät riitä valaisemaan, varsinkaan kun ulkoiluasusteet ovat väriltään hillittyjä.
Kevytväylillä koirat tarvitsevat oman heijastimen kaulapantaan ja pyöräilijöitten kannalta mielellään myös talutushihnan puoliväliin.
