EU – kuitenkin pienempi paha?

Väitän, että EU on Suomelle Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen hallitusta pienempi paha. Hallitus lupaa työtä ja oikeudenmukaisuutta, mutta EU tukee konkreettisesti työllisyyttä esimerkiksi rakennerahastojensa kautta. Siinä missä Suomen hallitus on kurittanut maaseutua ennen näkemättömällä tavalla, maaseudun kehittäminen on yksi EU:n painopisteitä. Kokoomus ja SDP ovat kohdistaneet suurimmat leikkaukset valtiontaloudessa maatalouteen.
Olen kiertänyt eurovaaliehdokkaana kymmeniä tilaisuuksia. Aihe, joka ehkä eniten saattaisi kaivaa väitteeltäni maata jalkojen alla, olisi palautteen nojalla unionin jäsenmaksut. EU:lle jäsenmaksut ovat suurin tuloerä ja koska ne perustuvat hyvin pitkälti jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen, Suomi vauraana maana pulittaa unionin suuntaan pitkän sentin. Tosin niinhän hallituskin maksattaa meillä kansalaisilla veroja ja ottaa osansa myös kuntien verokertymän kautta. Eikä Suomessa poliittisilla päätöksillä varoja ohjata todellakaan aina sinne, mistä ne otetaan.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että autoiluun liittyviä veroja ja maksuja kerätään tänä vuonna jopa seitsemän miljardia euroa. Liikenneverkkoon kohdistetaan näistä rahoista tälle vuodelle vahvistetun valtionbudjetin mukaisesti noin 1,7 miljardia euroa.
Hallituspuolueista ennen muuta kokoomus on profiloitunut EU-myönteisenä puolueena, joka ministereitä eurovaaliehdokkaiksi nimittäessään on korostanut puolueen korkeita tavoitteita Eurooppa-politiikassa. Kokoomukselle uskoisi siksi olevan tärkeää vahvistaa mielikuvaa, että EU voidaan nähdä kaikista hankaluuksistaan huolimatta myös positiivisena tekijänä. Hallituspuolueena kokoomus ei ole halunnut tätä mielikuvaa vahvistaa. EU on omaa toimintaansa paaluttavilla sopimuksilla pitänyt huolen siitä, että päätöksenteko olisi mahdollisimman kansanläheistä. Keskustelu EU-tasolla valmisteltavista asioista on kuitenkin Suomessa hyvin suppeaa.
Maakunnillemme merkitykseltään korvaamattomien rakennerahastovarojen kohdentaminen päätettiin Suomessa ministeriötasolla. Palveluja keskitettiin suuralueiden sisällä niin, ettei kaikkia toimintoja ole enää jokaisessa maakunnassa. EU oli ohjeistanut toisin, jotta päätöksenteko mahdollisimman lähellä tukien loppukäyttäjää toteutuisi. Sehän on jo toki monessa muussakin hankkeessa huomattu, etteivät hallituspuolueet luota paikallisesti tehtäviin päätöksiin. EU luottaisi, keskusta luottaisi. Se on periaatteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä ero.
Elsi Katainen
eurovaaliehdokas ja kansanedustaja (kesk)