Varsinais-Suomessa on vuoden alusta asti puhuttanut Wilma, koulujen sisäiseen ja koulujen ja vanhempien väliseen yhteydenpitoon tarkoitettu järjestelmä.
Vuodenvaihteessa oppilashuollosta tuli hyvinvointialueen toimintaa ja tämä n jälkeen esimerkiksi kouluterveydehoitajat eivät enää päässeet Wilmaan.
Asiasta on uutisoitu myös Perniönseudun Lehdessä useaan otteeseen tänä vuonna ja asian nostivat viime viikolla uudelleen framille TS-Yhtymän lehdet, joiden selvitys kertoi, miten eri tavoin asiaan on kunnissa suhtauduttu. Kahdessa kunnassa oppilashuollolla on edelleen pääsy Wilmaan. Yleinen ohjeistus asiasta on tulossa.
Lain varovaiseen tulkintaan ja siihen, että pääsy on evätty, on varmasti perusteensa – mutta myös avoimempaan suhtautumiseen, ja jälkimmäistä on niin ikään helppo ymmärtää. Pitää muistaa, että koko koulun henkilökunta on olemassa lasta tai nuorta varten ja hänen edukseen ja tiedon pitäisi kulkea sitä varten suunnitelluissa kanavissa, tai työ voi muuttua arvaamattoman hankalaksi.
Wilma on lisäksi vakiinnuttanut asemansa; Perniön yhteiskoulun terveydenhoitaja harmitteli alkukesästä sitä, että lasten, nuorten ja vanhempien yhteydenottojen määrä on romahtanu, kun vuodenvaihteessa kouluterveydenhoitajilta, koulupsykologeilta ja koulukuraattoreilta suljettiin Wilma-tunnukset. Monelle vanhemmalle oli epäselvää, miten terveydenhoitajaan voi olla yhteydessä, vaikka asiasta on tiedotettu koteja jo tammikuussa.
Huoleksi on noussut perustellusti kysymys oppilaiden yksityisyydensuojasta: pitääkö kaikilla olla pääsy kaikkeen tietoon. Olisiko tietojärjestelmään mahdollista lisätä ominaisuus, joka pitää kirjaa siitä, kuka on kenenkin tietoja katsonut? Ehkä rajauksia voi olla hyvä tehdä esimerkiksi niin, että vain tietyn koulun työntekijät pääsevät tietyn koulun oppilaiden tietoihin. Toisaalta pitäisi myös voida luottaa siihen, että kasvatuksen ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät katsele sellaisen oppilaan tietoja, joita heillä ei ole perusteita katsoa.
