Salon kaupunginvaltuusto käsittelee länsirataa kokouksessaan maanantaina. Länsiradan rakentamisen jälkeenkin rantarata kulkisi kuten kuvassa Perniössä Kosken aseman seutuvilla.
Aku Poutanen, Nuutti Ruokangas
Eteläisen Salon valtuutettujen kannat länsiradan suhteen jakautuvat tasan. Perniötä, Särkisaloa ja Kiskoa edustavia valtuutettuja on kymmenen ja heistä puolet aikoo maanantaina äänestää sen puolesta, että Salo hyväksyisi länsiradan osakassopimuksen.
Salo lähtee tekemään päätöstä tilanteessa, jossa Kirkkonummen valtuusto on viime maanantaina osaltaan hylännyt osakassopimuksen. Valtuutetuista Juhani Nummentalo (kok.) Särkisalosta toteaa, että päätös ei tullut hänelle isona yllätyksenä. Nummentalo sanoo olleensa hajulla Kirkkonummen ilmapiiristä jo etukäteen.
–Siellä oli sitäkin ajatusta, että juna tuo tullessaan vain haittoja. Nyt se on sitten selkeästi ohittava juna. Veikkolan asemaan kuluva raha olisi voinut olla isompikin kuin Kirkkonummen maksuosuus.
Nummentalo on edelleen osakassopimuksen hyväksymisen kannalla. Hän uumoilee, että Kirkkonummen päätös voi jopa helpottaa päätöksentekoa Salossa. Hän arvelee, että lopputulos on Salossa länsiradalle myönteinen. Salon Seudun Sanomien kyselyssä marraskuussa 28 valtuutettua 51:sta olisi äänestänyt puolesta. Nummentalo ennakoi, että lopputulos maanantaina on koko lailla tämä.
Tauno Kanerva (kesk.) Perniöstä aikoo edelleen äänestää osakassopimuksen hylkäämistä vastaan. Kanerva sanoo, että ei ole rataa vastaan, mutta hän pitää kiinni siitä, että ratahankkeet kuuluvat valtion maksettaviksi.
Hän toteaa, että rata olisi pitänyt linjata moottoritien yhteyteen ja kantaa huolta siitäkin, mitkä ovat luvatut työllisyysvaikutukset todellisuudessa.
–Työllistääkö se kuitenkaan paikallisia, kysyy Kanerva.
SDP:n Kimmo Lehto Perniöstä on aiemminkin puhunut radan puolesta.
–Kanta on pysynyt samana. Perniöstä käydään jonkin verran töissä pääkaupunkiseudulla ja toisaalta tänne muuttamiseen voisi houkuttaa, jos matka-aika on lyhyempi.
Lehto muistuttaa, että rata ei suoraan osu Perniöön, mutta jos se hyödyttää Saloa kaupunkina, se voi poikia hyvää myös eteläiseen Saloon.
–Infrahankkeet ovat lähtökohtaisesti hyviä. Hankkeessa on tietysti riskinsä, mutta jos miettii aina vain niitä, ei tapahdu mitään.
Raili Hilakari (kok.) Mathildedalistsa aikoo äänestää osakassopimuksen hyväksymisen puolesta. Hän tosin painottaa, että etenkin radan toinen vaihe eli varsinainen oikorata Salon ja Lohjan välillä pitää suunnitella huolellisessa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien ja valtion kesken. Konkreettisena asiana Hilakari ottaa esiin sen, että tämän osuuden olisi hänestä oltava kasiraiteinen.
–Ettei siitä tule uutta pullonkaulaa, hän muistuttaa.
Hilakari toteaa, että tietoa on tullut vielä pitkin syksyä lisää ja hanke on suuri.
Keskustan teijolainen kunnanvaltuutettu Janne Järvinen kertoo vastustavansa länsiratahanketta valtuuston äänestyksessä.
Järvinen perustelee näkökantaansa äänestäjilleen antamallaan lupauksella. Hän ei näe hankkeessa mitään positiivista ja pitää sitä turhana.
–Saloon kulkee juna jo muutenkin. Ei me sitä tarvita, hän toteaa.
Lisäksi Järvinen kokee, että ratahankkeen linjaus on väärä ja että tällaisten hankkeiden kustannuksesta tulisi valtion vastata.
Samaten vihreiden perniöläinen valtuutettu Juhani Karhumäki kertoo olevansa rantaradan puolella, eli toisin sanoen länsirataa vastaan nykymuodossaan. Hän on ollut asiasta jo pitkään samaa mieltä.
Karhumäki perustelee kantaansa sillä, että tämän kaltaisten infrahankkeiden tulisi olla valtion kustantamia.
Lisäksi Karhumäki kertoo olleensa jo pitkään sitä mieltä, ettei nykyisen moottoritien ja rantaradan välille saisi tehdä uutta uraa. Etenkin nykyistä suunnitelmaa hän pitää luonnolle hyvin tuhoisana. Sen Karhumäki myötää, että kysymys radasta olisi aivan erilainen, mikäli se kulkisi aivan moottoritien vieressä.
–Silloin tärkeät luontoargumentit ja monet muutkin argumentit häviäisivät, mutta ei nämä kustannukset mene mihinkään.
Keskustan kiskolainen valtuutettu Ulla Huittinen taas on länsiradan kannalla. Huittisen mukaan tarvitaan toimivat yhteydet, jotta Turun ja Helsingin välille saadaan yhtenäinen työssäkäyntialue. Muuten näivettymässä oleva Salo voi jäädä alueiden väliin.
–Olen sitä mieltä, että valtion kuuluisi tämä edelleenkin kustantaa, mutta jos ainut tapa, että se saadaan, on olemalla mukana, silloin meidän pitää olla mukana, Huittinen toteaa.
Huittinen myös korostaa, että kustannuksetkin on saatu kohtuullistettua alkuperäisistä arvioista, eikä niiden tarvitse vielä olla kaupungilla kassassa.
–Ne jakaantuvat vuosikymmeneksi eteenpäin. Jos se lasketaan vuotta kohden ja saamme radalla tänne lisää veronmaksajia, kannattaa se riski silloin ottaa.
Sitoutumattomana vihreiden listalta valtuustoon valitun kiskolaisen Jerina Walliuksen kanta on selvä.
–Ehdoton ei kalliille ja epäekologiselle hankkeelle.
Wallius muistuttaa, että nyt tosin kyseessä on vasta äänestys ensimmäisestä vaiheesta. Hankkeen toisesta vaiheesta on tarkoitus äänestää erikseen.
Länsirata tulisi toteutuessaan kulkemaan Walliuksen omistaman kiinteistön kautta, mutta Wallius ei koe itsenään jääviksi ensimmäisessä vaiheessa äänestämiselle.
–Kun ensimmäisestä vaiheesta päätetään, minulla ei ole maita Espoon lähellä tai Turussa, niin enhän minä siinä ole jäävi tietenkään, Wallius toteaa.
Kiskossa asuva keskustan valtuutettu Maija Kymäläinen vastustaa länsiratahanketta. Hänellä perusteet ovat ennen kaikkea taloudellisia.
–Tässä valtion ja kuntien taloudellisessa tilanteessa taloudelliset riskit ovat mielestäni niin ylivoimaisia verrattuna mahdollisiin hyötyihin, hän toteaa.
Kymäläinen myös uskoo, että lopulliset kustannukset tulevat vielä nousemaan nyt tehdyistä arvioista. Salon kustannuksiksi on arvioitu ensimmäisessä vaiheessa 27 miljoonaa euroa ja toisessa vaiheessa 25 miljoonaa euroa.
Kymäläinen kokee, että hanke on tietynlainen ennakkotapaus kuntien laajamittaisesta osallistumisesta tällaisiin infrahankkeisiin.
Teijolla asuva kokoomusvaltuutettu Stina Siikonen on hankkeen edistämisen kannalla. Hän korostaa, että sopimus on aina kompromissi ja että Salon tulisi tehdä kovasti yhdessä töitä sen eteen, että radan toinen vaihe toteutuisi mahdollisimman pian.
–Uskon, että tämä on se, millä pääsemme nyt alkuun ja eteenpäin.
Siikonen pitää selvänä, että nopeampi ja luotettavampi junayhteys tuo myös Saloon lisää elinvoimaa ja mahdollisia uusia asukkaita.
–Näen jo teijolaisena nyt sitä, että kylällä asuvat käyvät muutamia päiviä viikossa töissä Helsingissä. Sen näkee, että se pendelöinti on aidosti arkipäivää monelle, hän toteaa.
–Sanoisin, että rantaradan varassa ei voida kuitenkaan pelkästään jatkaa, joten tämä tarvitaan.
