Marttojen historiikin on kirjoittanut Seppo Willgren ja se on julkaistu vuoden 2009 Perniön Seudun Joulu -julkaisussa. Tässä lyhennetty versio.
—
Suomessa ensimmäinen marttayhdistys ja marttajärjestö perustettiin vuonna 1899 Sivistystä kodeille- nimisenä. Naiset liittyivät yhteen ”kotien ja isänmaan turvaksi” sivistämään kansaa naisten avulla sekä – ennen kaikkea – antamaan työn uuvuttamille emännille mahdollisuuden uudenlaiseen yhdessäoloon ja virkistykseen.
Tammikuun 19. päivänä vuonna 1915 perustettiin Särkisaloon kaksikielinen Marttayhdistyksen Finbyn haaraosasto. Marttayhdistykset olivat aluksi miltei kaikki kaksikielisiä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana paikallisyhdistykseen kertyi jäseniä tasan 40 – pääosin Förbystä ja mantereen puolelta. Vaikka paikkakunnalla toimi aktiivinen maamiesseura, alkoi jo seuraavana vuonna marttayhdistykseen liittyä myös miespuolisia jäseniä, eli ”Martteja”, joiksi heitä nimitettiin. Särkisalon ensimmäinen Martti oli Frans Lindegren.
Toiminta oli kaikin puolin aktiivista, ja retkiltä, iltamista ja muista tilaisuuksista haettiin virkistystä arkiseen aherrukseen. Ammattiosaamiseen panostettiin jatkuvasti järjestämällä puutarhanhoito-. ruuanlaitto- ja kudontakursseja. Järjestettiinpä myös muutama toripäivä Finbyn Edistysseuran kanssa Förbyn laiturilla.
Säilyneissä pöytäkirjoissa on mainintoja, miten syksyn 1917 kiristyvän elintarviketilanteen vuoksi yhdistys päätti kerätä jäkälää ja sekoittaa sitä ruisjauhoihin suhteessa 1/3 jäkälää, 2/3 ruisjauhoja. Elintarvikelautakunta myönsi jauhokortin hätäleivän valmistamista varten. Tätä koeleipää jaettiin maistiaisena eri puolille paikkakuntaa. Valitettavasti pöytäkirja ei kerro, mikä oli leivän suosio. Myös vähävaraisia pyrittiin mahdollisuuksien mukaan tukemaan. Vuonna 1920 järjestettiin myyjäisiä, joiden tuotosta annettiin vaatetusapua ”köyhille kansakoululapsille jaettavaksi kuusijuhlassa”.
Aktiivinen ja innostava toiminta päättyi lyhyeen: Viimeinen pöytäkirjaan kirjattu kokous pidettiin 13.3.1921 Hästön tilalla. Kokouksen pöytäkirjassa ei ole mitään mainintoja toiminnan päättymisestä, vaan sovittiin seuraava kokous pidettäväksi huhtikuussa Bastmanin talossa, mutta sitä ei ilmeisesti enää koskaan järjestetty. Tiedetään, että vuonna 1921 tämä kaksikielinen yhdistys hajotettiin; samana vuonna myös Marttaliitto jakautui kielellisesti kahtia. Yksi myöhäisempi dokumentti vielä liittyy Särkisalon marttayhdistyksen vaiheisiin. Se on 2.1.1924 Turussa päivätty ja pastorinrouva Lilli Wileniukselle osoitettu kirje, jossa kehotettiin muutaman jäsenen voimalla kokoontumaan ja keräämään 1 mk:n jäsenmaksua, jottei yhdistystä tarvitsisi pyyhkiä pois jäsenluetteloista.
Miksi sitten lakkautettu järjestö ei uusiutunut? Olisikohan niin, että samat ihmiset olivat liittyneet hajottamispäätöksen jälkeen Lotta Svärd järjestöön? Ainakin lottien jäsenluetteloista voisi näin päätellä. Maatalousnaisetkin toimivat aktiivisesti, joten yhdistystarjontaa kyllä löytyi ja työtä riitti.
Finbyn Marttayhdistyksen puheenjohtajina toimivat vuosina 1915-1921 Helga Gammal, Saima Forsström (naimisiin mentyään Gammal) sekä Aina Grönfors.
Paikkakunnalla on toiminut niinikään vuonna 1915 perustettu Utö-Pettu Marthaförening, josta vuonna 1940 Petun Martat irtaantuivat, ja nuorempi ruotsinkielinen Förby Marthaförening perustettiin vuonna 1948. Nämä yhdistykset ovat sittemmin lopettaneet toimintansa. Pitäjän väkiluvun romahdusmainen pieneneminen ja jäsenten ikääntyminen ovat varmasti olleet osasyynä lakkautuspäätöksiin.
Koiviston Saarenpään Martat joutuivat toimintansa alkuvuosina mukautumaan monenlaisiin olosuhteisiin. Syyskesällä 1938 perustettuun kerhoon liittyi hetkessä yli 60 jäsentä, jotka aloittivat vilkkaan ja järjestölle tyypillisen toiminnan. Kuitenkin vuotta myöhemmin toiminnan luonne muuttui. Reserviläisiä saapui kylään. Heidät majoitettiin kouluihin ja martat alkoivat kutoa olkimattoja ja täyttää tyynypusseja heinillä. Marraskuun viimeisenä päivänä tuli evakuoimispäätös. Talvisota oli syttynyt. Keväällä 1942 päästiin palamaan takaisin kotiseuduille ja ruvettiin innolla korjaamaan sodan jättämiä jälkiä. Kokoontumiset tapahtuivat pimennetyin ikkunoin. Tätä kesti pari vuotta, mutta jatkosodan edetessä alkoi uusi valmistautuminen evakkotaipaleelle. Viimeinen ompeluilta Karjalassa pidettiin 5.5.1944. Viimeinen ja varmasti mieliin painuvin äitienpäiväjuhla järjestettiin Mäkeläisen pihalla toukokuussa 1944. Päivä oli kaunis, linnut lauloivat iloisesti, mutta jostain kauempaa kuului viholliskoneiden jyly ja tykkien jyske varoittaen tulevasta. Kesäkuun 10. päivä tuli sitten käsky jättää rakkaat kotikonnut ja lähteä matkalle länteen, tällä kertaa Särkisaloon.
Särkisalossa martat eivät jääneet toimettomaksi. Tammikuussa 1945 pidettiin vuosikokous ja päätettiin toiminnan jatkosta. Ompeluiltoja järjestettiin ”korvikekupin äärellä”, ja toimintaan alkoi vähitellen tulla uutta sykettä. Koska Särkisalossa ei ollut omaa suomenkielistä yhdistystä, alkoi paikallisväestöä liittyä tähän kerhoon. Kuitenkin vielä jouduttiin kokemaan yksi takaisku. Kesällä 1950 eduskunnan päätöksellä oli lakkautettava kaikki luovutetun alueen yhdistykset. Marraskuussa päätettiin kerho lakkauttaa ja samalla sovittiin liittymisestä Varsinais-Suomen Marttaliittoon.
Särkisalon-Finbyn marttayhdistys perustettiin 19 päivänä helmikuuta 1951. Perustavassa kokouksessa oli mukana 18 tulevaa jäsentä. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin emäntä Adele Luukka, varapuheenjohtajaksi opettaja Toini Kirvesmies (myöh. Karisto), sihteeriksi Lahja Hilska sekä muiksi johtokunnan jäseniksi Hilda Koivu, Kaija Lehtonen ja Elna Kavén.
Särkisalon-Finbyn marttayhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet vuodesta 1951 lukien Lempi Kolkkala, Hilda Koivu, Toini Karisto, Kaija Lehtonen, Aila Saari, Annikki Muuri, Helga Palm, Jenny Nyman, Kaarina Suvanto, Kirsti Kunnari sekä vuodesta 2007 lähtien Annikki Johansson. Nykyiseen vuoden 2009 hallitukseen kuuluvat Annikki Johanssonin lisäksi Raili Landen (varapj.), Anneli Hakala (sihteeri), Liisa Troberg (rah.hoitaja) sekä jäsenet Kirsti Kunnari, Sirpa Muuri, Sirkka Muuri, Irma Niittonen sekä Raila Palm. Jäseniä yhdistyksessä on 46.
