Skip to main content

Tervepä terve. Toimituksen itäradan viikkoajat mitataan tässä seuraavaksi.
***
Kesä on ollut penkkiurheilijan vinkkelistä oiva. Kentillä on annettu kyytiä pallolle ja muullekin.

Se taas on selvittämätön asia, miksi mieluummin kantaa kortensa kekoon naisten MM-jalkapallon katsojatilastoihin kuin miesten.
Molemmissa osaamista ja jännitystä riittää.

Ehkä syytä on siinä, että miesten puolella kentällä on enemmän kaikenlaista öykkäriä ja itkupilliä ja monesti vielä sama heppu vastaa molemmista rooleista. Näinhän se on usein muuallakin, kuten esimerkiksi politiikan kentiltä on nähty.

Yhtä kaikki jalkapallon parissa meni siivu kesälomasta ja siitä sopi jatkaa yleisurheiluun. Vaikka eteläisessä Salossa touhutaan, kyllä ilahdutti pohjoisen Salon kentiltä ammentavan urheilijan menestys. Wilma Murron MM-pronssista kelpaa onnitella toisenkin kerran.

Tällaisen rautakangennotkean ukkelin vinkkelistä jo piirinmestaruuskisojen saavutukset ovat käsittämättömiä ja kansainväliset menestyjät vielä oma lukunsa. Meillä muilla liikunnon tavoite on siinä, että jaksaisi arkea ja koipi nousisi lähikapakan tai kesämökin portaat eläkkeelläkin.

Oma kuntosalikausi käynnistyi kesätauon jälkeen vastikään ja siinä hikeä valuessa kävi mielessä, että missä arjen yllätyksissä auttaisi, jos olisi huipun lahjat.

Ajatellaan vaikka rakennus- tai saneeraustyömaata. Hyvä pituushyppääjä ei ole ahdingossa, vaikka lattiaa sutiessaan maalaa itsensä nurkkaan. Sen kun ponnistaa yli tuoreen pinnan, jos ei ihan pappilan sali ole työn alla. Yksiön ylittää kyllä. Korkeushyppäävä sähköasentaja koukkaa katonrajasta johdonpään, johon tavan ihminen tarvitsee tikkaat. Kuulantyöntötaitokin säästää askeleita: piippua purkava saa jätetiilet kierrätyslavalle matkankin päästä, eikä joka murikkaa tarvitse kuljettaa erikseen. Voimailijat saavat vietyä koko hormin kertakantamisella.

Siviilielämästä puhumattakaan: avaimensa kotiin unohtanut toista tai kolmatta kerrosta asuva seiväshyppääjä loikkaa parvekkeelleen ja sitä kautta kotiin. Tai entä, jos nouseva vesi vie soutupaatin? Rantakaislikossa lilluvaan veneeseen vielä kolmiloikkaaja maalta ponnistaa, kun muut joutuvat kahlaamaan.

Juoksupuolellahan on tietysti katsottava sen mukaan, ovatko lajina räjähtävät pikamatkat vai pidemmät. Kumpaa sitten enemmän tarvitsee myymälävaras ja kumpaa häntä jahtaava poliisi, mene ja tiedä. Muita tässä tapauksessa tarvittavia taitoja valmennetaan kernaimmin Pohjanmaan suunnalla. Painiotteita.
***
Uutiset kertoivat, että varusmiehistä aletaan kouluttaa myös drooninlennättäjiä. Siinä sitä onkin, että saa kapineen ilmojen halki oikealla tavalla oikeaan paikkaan.

Ajat tosiaan ovat muuttuneet. Neljännesvuosisata sitten lensivät varusmiesten keskuudessa lähinnä huonot vitsit ja nekin aina väärässä paikassa.
***
Heip.

aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: