Huomenia vain.
Toimituksen etelän ja lännen välisen elintasovatsasiiven viikkokatsaus tällä kerralla alkaa tästä.
Käydäänpä sanalle.
***
Sellainenkin juttu tuossa puhutti, että joku jannu oli saanut kenkää haukuttuaan työnantajiaan facebookissa.
Eipä siitä muuta, kuin että toivottavasti mokoma pelästytti muut vastaavaa nautamaisuutta miettivät.
Paljonhan tuosta facebookista on puhuttu ja väännetty muutenkin. Sanokaa mitä sanotte, mutta sillä sivustolla on kohtuullisesti hyötykäytettynä puolensakin.
Sekä tietysti ne huonot puolensa, esimerkiksi se että sinne on vähän turhan helppo kirjoittaa harmituksen aiheet heti tuoreeltaan. Entisaikaan, jos ei sopivaa kuuntelijaa ollut heti saatavilla, piti antaa myrskyävän mielen vähän asettua, ja huomisaamuun mennessä pulma olikin yleensä jo asettunut oikeisiin mittasuhteisiinsa.
Tottahan tuo pomomiesten morkkaaminen saunailloissa on ikumuistoinen osa suomalaista työkulttuuria. Siinä yleensä jakelukanavat olivat yleensä vaan aika paljon kapeammat kuin nyt, kun facebookiin kirjoitettu solvaus on periaatteessa kaikkien noin kahden miljardin netinkäyttäjän luettavissa. Puolustautumismahdollisuuttakohteella ei ole.
Olisiko ohjenuorana hyvä se, että se minkä tohtii sanoa päin naamaa, vaikka asiaa hetken harkittuaan, on sitten soveliasta nettiinkin kirjoitettavaa.
Nuoria opastettiin joskus olemaan laittamatta verkkoon ihan mitä vaan. Peruste oli ihan siinä, että kerran nettiin pistettyä kuvaa tai tekstiä ei enää saa välttämättä sieltä ikinä pois, jos ne on jo joku kerran tallentanut.
Sopisi sama periaate vähän vanhemmillekin.
***
Onpa odotettavaa vuodenkin päähän.
Jättiristeilijä Oasis of the seas lähti matkalleen Turusta perjantaina. Lehtitietojen ja –kuvien perusteella tämä laitos kaikkine sisäluisteluratoineen, nousevine baareineen sun muineen olisi vielä muutama vuosikymmen sitten tuomittu aivan haihatteluksi.
Insinööritaidonnäyte tuo ilman muuta on, laitteen kun pitäisi kaiken muun hyvän lisäksi kai olla myös kelvollinen laiva merenkulkuominaisuuksiltaan.
Ei hyvää uutista ilman huonoa, ja se on se että telakalla on tekeillä nyt vielä yksi jättilaiva, mutta sen jälkeen ei paljon mitään. Erikoistuneille alihankkijoille tämä tietty on paha paikka, mutta miksei myös tavallisemman tavaran toimittajille. Tekisi mieleni arvata nimittäin, että telakka on myös melkoinen ”metritavaran” käyttäjä eli hitsilankaa, maalia, pulttia, prikkaa ja ruuvia menee myös laatikkokaupalla kun laivaa kootaan.
Jaa, että mitäkö vuoden päästä? No, silloin lähtee liikkeelle se nyt tekeillä oleva alus. Josko sen jo muistaisi pistää kalenteriinsa ja hankkiutua näköalapaikalle.
***
Mahtavat repiä tukkaansa muutkin hyvän ruoan avomieliset ystävät kuin minä.
Vuosikausia ovat nimekkäät keittiömestarit ja muut ruokaihmiset puhuneet rehellisten, aitojen makujen puolesta. Toiveena on ollut, että tarjolle ruoka- ja juomavalikoimiin tulisi niin vähän käsitelyjä ja prosessoidun makuisia tuotteita kuin vain suinkin.
Tietysti koko touhu voi tuntua taistelulta tuulimyllyjä vastaan, kun katsoo miten markkinat huutoihin vastaavat. Viime viikolla julkisti Hartwall uutuustuotteensa Otto Virtasen, joka ei ole sen vähempää kuin energiajuoman makuinen lonkero.
***
Tällä viikolla en hiippaile pitkin etelä-Saloa vaan tätä luettaessa tutustun Itämereen sen etelälaidalta käsin.
Palataan asiaan taas ensi viikolla.
Heip.
