Turvepitoinen pöly lähes verhoaa vaippaansa valtaisan kurkiarmeijan. Tuhannet kurjet soittavat trumpettejaan yhtaikaa niin voimakkaasti, että korvat soivat. Horisontissa, laakson yläpuolella liikkuu hiljaa eteenpäin, mustaa, lähes katkeamatonta kurkilauttaa.
Yli 100 000 kurkea ylittää syksyllä Israelin Hulen laakson matkallaan Afrikkaan. Kolmannes kurjista pyrkii talvehtimaan laaksossa. Viljelijöille tulevaa vahinkoa pyritään vähentämään houkuttelemalla kurjet mahdollisimman lähellä niiden yöpymispaikkaa. Kurkien ei toivota keskeyttävän muuttomatkaansa. Tästä syystä maissiruokinta aloitetaan vasta joulukuussa, muuton päätyttyä.
Hulen laakson kuivatuksen johdosta maaperän turve kuivui, haurastui ja jopa syttyi palamaan. Suuri ongelma muodostui fosforin ja nitraattien huuhtoutumisesta Kinneretin järveen. Tärkeä ja arvokas makean veden lähde alkoi saatua. Ympäristöviranomaiset päättivät palauttaa osan alueesta luonnontilaan. 1990- luvulla alueen entisöinti oli jo hyvässä vauhdissa. Kanavat tasapainottavat veden korkeuden, ja maatalous saa tarvittavan veden patoaltaista. Kinneretin veden laatu on huomattavasti parantunut.
Traktoria ei pelätä
Matkailijat kuljetetaan pellolle traktorin peräkärryssä. Kurjet tuskin vilkaisevatkaan kiinnostuneita ja valokuvia ottavia matkailijoita. Traktori starttaa ja siirtyy peltolakeuden toiseen päähän. Tuhansia kurkia riittää kaikkialla. Niitä on traktorin joka puolelle. Muutamat hieman aremmat kurjet nousevat lentoon, mutta kaartavat kohta takaisin. Kurkien korisevat ja joikaavat äänet yhtyvät yhtenäiseksi, lähes korvia huumaavaksi meluksi. Kurkien iltalento päättyy Agamojärvelle jossa ne nukkuvat yön. Auringon noustessa kurjet lähtevät jälleen ruokailemaan. Toiset jäävät lähelle yöpymispaikka, toiset lentävät pelloille, useiden kilometrien päähän yöpymispaikastaan. Laaksossa talvehtii myös suomalalaisia kurkia.
Teksti ja kuvat: Eero Ketola
