Skip to main content

Säkeittäin luontoa

Tervepä terve. Toimituksen itäselän viikkoaallokko mitataan tässä seuraavaksi.
***
Joskus on hyvä olla etulinjassa. Tarkoitan, että kun tässä istutaan toimituksen itäisessä päässä, ollaan jo kuin puolimatkassa kohti Suuria lehtipäiviä. Tätä luettaessa toimituksen vahvuudesta on kaksi kolmannesta Joensuussa.

Keikka iloiseen itään on mukava poikkeus tuttuihin maisemiin ja neljän peen sääntöön, joka kovin usein ohjaa tätä työtä.

Sääntö juolahti mieleeni pari syksyä sitten, kun piti olla aamuvarhain keikalla jossain kaukana viimeisestä katuvalostakaan. Jos joku keskellä läpitunkemattominta aamuyön pimeyttä kulkee, kyseessä on poliisi, posti, palokunta tai paikallislehti.
***
Kieli kehittyy ja uudistuu tai muuttuu ainakin. Jostain on hiipinyt kieleen sekin, että vähän kaikki on nykyään lähijotain. Kosteat lähipäivät viittaavat kai kuitenkin syksyiseen säähän, eivät tissutteluun oppilaitoksessa. Lisäksi on esimerkiksi lähiesimies tai lähiesihenkilö, lähityö ja lähiluonto. Joskus muinoin nimitykset näille asioille olivat ”naapurihuoneen nilkki”, ”työpaikalla työskentely” ja ”takapiha”.

Yhtä kaikki taitavan käsissä kieli elää vaikka uudelleensyntymän kautta. Tämä taas tuli mieleen, kun lukuun sattui Heli Laaksosen uutuusteos Luonnos. Se opettaa paljon luonnosta ja sen, että Laaksonen tarkenee ilman murrerunoilijan viittaakin.

Vastikään luonto-ja ympäristöneuvojaksi valmistunut kirjailija esittelee teoksessa lajeja ja ympäristöjä hulvattomasti pienten huomioiden kautta. Viiriäisen ääni on kuin ensimmäisellä elektroniikkapelillä ja hyeenan uloste valkoista kuin sisustus Skandinaviassa. Kääpiöpäästäisiä mahtuu tikkuaskiin viisi rinnakkain.

Kielikuvien ei pidä antaa hämätä tässäkään: riveillä on kauniiseen muotoon puettuna silkka asiaa niin lehmän utareista kuin mäyrän pesästäkin ja lähes liikuttava on luku haavasta, joka on liito-oravalle koti, pussauskoppi, parveke, varastotilaa ja vegelounas. Teksti on säkeitä ja melkein runoja vaikka ei sittenkään.

Miksi eivät biologiankirjat olleet tällaisia omana kouluaikana.
***
Noin muuten syyssiivouskin on muuttanut muotoaan. Jos joskus tomutettiin matot ja vaihdettiin ikkunassa roikkuvat tekstiilit toisiin, on suurin raivaaminen nykyään sähköpostilaatikossa. Sieltäkin voi löytää arkeologisia kerrostumia kuten vaatekaapistakin.

Tässä setviessä tuli vastaan muun muassa vanha tiedote, jonka mukaan maakunnassa ei peltojen kipsikäsittely niinkään kiinnosta.

Jos kipsiä nyt on jäämässä kasallinen yli, niin ei kai hätää kuitenkaan. Pari säkkiä ostaa varmasti terveysaseman kädenpaikkausosastokin. Samassa postilaatikossa tuli nimittäin vastaan varoitus kuuraliukkaudesta ja sähköpotkulautojen määrän kasvusta.
***

Heip.

aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: