Tervepä terve. Toimituksen koilliskirstun viikkokillingit säästetään tässä seuraavaksi.
***
Salon säästöohjelma tuntuu puhuttavan. Asiaan kuuluu, että ainakin netissä haukutaan osin myös väärää puuta. Nykyisen sopan liemi on kuitenkin keitelty pitkälti muualla kuin vain viime vuosina kaupungintalolla. Sieltä mukaan tulevat lähinnä persiljat.
Mutta pitkälle meneviä päätöksiähän pitäisi tiemmä tehdä. Ja kas: melkein toimituksen naapurista löytyy oiva esimerkki siitä, miten asiat heijastuvat vuosikymmenien päähän.
Perniön lukiona tunnettu lättänä talo voisi näet olla myös toisennäköinen ja toisaalla. Runsaat 50 vuotta sitten talon sijoitus oli väännön aihe. Vastakkain olivat rinne- ja peltoryhmittymät, joiden kannunvalannasta on vanhoissa lehdissä eräskin uutinen.
Peltoporukka voitti, ja talo rakennettiin nykyiselle paikalleen. Jos rinneryhmä olisi voittanut, rakennus olisi tehty viereiseen mäensyrjään.
Yhtä kaikki talo on nyt melkein tyhjä, ainakaan päiväkotia siitä ei tule, ja jotenkin olen rivien välistä ymmärtänyt, että tämä asia ei ketään harmita.
Mutta pistää miettimään, että entä jos talo olisi rakennettu rinnetontille ja ankkuroitu kunnolla paikoilleen. Olisiko niillä kulmin siinä tapauksessa tänä päivänä sellainen rakennus, jolla olisi edelleen jotain käyttöä.
***
Tietysti säästöjen ohella perätään myös tehokkuutta. Meillä siellä täällä töitä tekevillä tehokkuus tippuu vähän näin kesän korvalla, kun paikasta toiseen pitää ajaa hyvin hiljaa hakkuuaukeiden kohdalla.
Kokemus on osoittanut, että satasen vauhdista ei pysty näkemään, olisiko aukealla pysähtymisen väärti korvasieniesiintymä.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
