Varsinais-Suomi on ollut perinteinen teollisuusmaakunta. Olemme kuitenkin menettäneet viime vuosina noin 7000 teollista työpaikkaa. Samalla perinteisesti vahva ja tärkeä maakunnan maatalous ja elinterviketalous ovat kannattavuusongelmissa useista syistä. Suomen teollinen pohja on laajemminkin vaikeuksissa.
Eri puolilla Suomea kulkiessa huomaa, että biotuotannosta ja sen mahdollisuuksista puhutaan paljon. Perniössäkin tässä käydessäni asia herätti vilkasta keskustelua. Varsinais-Suomessa se onkin ilman muuta mahdollisuus.
Biotalous tarkoittaa kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta.
Biotaloudella nähdään uusia mahdollisuuksia yritäjyyteen ja työllisyyteen mittavastikin. Tuontienergian korvaaminen ja ympäristönäkökohdat – erityisesti ilmaston muutoksen hillintä – puoltavat biotuotantoa. Nyt kansainvälinen tilanne korostaa entisestään parempaa energiaomavaraisuutta.
Biotuotanto ja biojalostus etenevät nyt kuitenkin liian hitaasti. Päinvastoin mm. kivihiilen käyttö on edullisen hinnan takia on lisääntynyt. Hallitus on vielä vauhdittanut tätä väärää kehitystä omilla veropäätöksillään, mikä on käsittämätöntä.
Varsinais-Suomessa ovat biojalostuksen edellyttäminä vahvuuksina mm. paljon peltoa ja metsää sekä kotieläntuotantoa, vahva maa- ja metsätalouden osaaminen ja ympäristöteknologian huippuosaamista. Yliopistot, tutkimus ja biosaaminen ovat vahvuuksina niinikään. Monia biotuotannon yrityksiä ja hankkeita on eri puolilla maakuntaa, esimerkiksi juuri Vakka-Suomessa ja Turussakin jo olemassa energiatuotannossa, ruoantuotannossa, öljyjen tuottamisessa ja rakentamisessakin.
Seuraava hallitus tulee vahvasti vauhdittamaan biotaloutta ja biotuotantoa. Varsinais-Suomenkin pitää olla erittäin aktiivisesti liikkeelle asiassa.
Olavi Ala-Nissilä
ent. Euroopan tilintarkastustustuomioistuimen jäsen, Tilintarkastusyhteisö BDO Oy:n hallituksen puheenjohtaja