Lueskelin vuodenvaihteen aikoihin hienon kirjan. Se piti kyllä käydä läpi kahteen kertaan, ja joitakin osia oli vielä tarkistettava uudelleen ja uudelleen. Kirja oli Stephen Hawkingin uudistettu laitos Ajan lyhyt historia. Tiedättehän sen sympaattisen pyörätuolissa istuvan ALS-tautia sairastavan Cambridgen yliopiston matematiikan emeritus-professorin. Hän hoiti samaa virkaa kuin Newton aikoinaan.
Hawking on tutkinut matematiikan ohella kosmologiaa. Syntyikö maailmankaikkeus singulariteetista? Laajeneeko se kiihtyvästi, vai saavuttaako se joskus tasapainon ja alkaa supistua takaisin kohti pistemäistä singulariteettia? Hawkingilla on mainio taito selittää vaikeita ja kummallisia asioita ymmärrettävästi. Siinä taidossa hänen kanssaan samassa sarjassa painii Turun proffa Esko Valtaoja.
Hawkingia ovat riivanneet ristiriitaiset näkemykset jonkin yliluonnollisen luojan olemassaolosta. Oliko maailmankaikkeuden syntyvaiheissa ylipäätänsä mitään luomista. Vihdoin viime vuonna Hawking pystyi toteamaan, että maailmankaikkeus on syntynyt ilman jumalan vaikutusta. Alkuräjähdys on vain ollut johdonmukainen seuraus fysiikan laeista.
Kirkkoa koeteltiin kunnolla viime vuonna. Eniten sitä riepottelivat kirkon omat toimijat. Katselin minäkin teeveekakkosen homoiltaa, vaikkei itse asia niin kiinnostanutkaan. Ohjelmassa oli mukana myös eräs tekopyhä piispa, jonka lausunnot ilmeisesti viimekädessä saivat aikaan huikean eroamisaallon.
Itse olin tehnyt ratkaisuni jo aikaa ennen homoiltaa. Nyt kun luki huolellisesti Hawkingin kirjaa ja muutamia muita hänen juttujaan, tuntui oikein hyvältä. Ei siinä enää piispan tai poliitikon tiukkapipoisia tulkintoja tarvittu.
Eniten minua on kiusannut kirkon suorittama lähetystyö. Miten on mahdollista, että meiltä Suomesta voi kirkon ja muun yhteiskunnan tuella lähteä vaikkapa Kaukoitään käännyttämään sikäläisiä kansalaisia kristinuskoon. Heillähän on omat tapansa, kulttuurinsa ja uskontonsa, jotka ovat kantaneet kansoja läpi vuosituhansien. Ei ,ei!
Sitten tupsahti postista verotoimiston kirje. Siinä on varman verokortti ja ennakonpidätyksen perusteet. Huolimatta toistuvasta höpinästä, että verotus kevenee, veroprosenttini on vuosi vuodelta noussut. Ja se tulee edelleen nousemaan, koska julkisen talouden vajetta ei voida hoitaa vain menoleikkauksin. Kansalaisten enemmistön maksamia veroja ja maksuja pitää nostaa. Se on ainoa keino kerätä riittävästi tuloja.
Kirje jäi muiden kiinnostavampien asioiden takia sivuun. Aukaisin sen lopulta. Vau, ennakonpidätysprosenttini oli pienentynyt oikein rutkasti. Samalla huomasin, että yksi kruksi olikin präntätty toiseen ruutuun. Vau, miten tällaisen palkankorotuksen kanssa pärjää.
No, eihän sitä kehtaakaan nykyisinä kovina aikoina tuollaisia itselleen ottaa. Olen jo aikaa sitten ryhtynyt erään hyödyllisen järjestön kuukausilahjoittajaksi. Nyt roposeni menevät suurin piirtein sinne minne haluan.
Hyvää Uutta Vuotta!
