Kuluvana vuotena kansalaiset ovat herkemmin ilmoittaneet epäkohdista, joihin ovat esimerkiksi Teijon kansallispuistossa törmänneet. Näin ainakin arvelee Metsähallituksen erätarkastaja Tommi Suonpää. Hän on tehnyt luonnonsuojelutarkastuksia Teijolla tänä vuonna yhteensä 158 kappaletta. Viisi niistä on johtanut huomautukseen lievästä rikkeestä, joista esimerkkinä Suonpää mainitsee koiran ulkoiluttamisen kansallispuistossa vapaana.
Matildanjärven kalastusalueella hän teki kuluvana vuonna 75 tarkastusta. Niistä yhdeksän oli huomautuksia lievistä rikkeistä, kuusi johti sakkoihin ja räikeimmistä rikkeistä jaettiin neljä rikesakkoa. Kaikki koskivat puutteellisia kalastuslupia.
–Rikesakkoihin johtaneet tilanteet ovat yleensä niitä, joissa kalastonhoitomaksut ovat jääneet hoitamatta, Suonpää selventää.
Kuivalla kelillä metsäpalovalvontaa suoritettiin 11 kertaa, jonka seurauksena annettiin kaksi huomautusta. Huomautukset koskivat metsäpalovaaran aikaan tehtyjä avotulia. Suonpää huomauttaa, että luontoon tehty nuotiopaikka voi vaurioittaa ympäristöään jopa vuosikymmeniksi.
–Nuotiopaikallekaan ei saa sytyttää avotulta metsäpalovaaran aikaan. Ainoastaan hormillisiin keittokatoksiin saa metsäpalovaaran vallitessa sytyttää tulen harkitusti. Esimerkiksi jos kangasmättäälle tehty nuotiopaikka lähtee kytemään, ollaan aika paljon isompien huolien äärellä. Teijonkin kansallispuiston alueella kulkee vuosittain runsaasti lapsiperheitä.
Keväällä Teijon kansallispuistossa tapahtui ikävämpi välikohtaus, kun alueella majoittautunut seurue ajeli luonnonsuojelualueella mönkijöiden kera. Tapauksesta tehtiin poliisille rikosilmoitus, Suonpää kertoo. Pientä ilkivaltaa lukuun ottamatta Teijolla on saanut retkeillä melko rauhallisesti.
–Koronavuosien takia valvonnassa painotettiin Etelä-Suomen alueella muun muassa Nuuksion kansallispuistoa ja muita retkeilyalueita pääkaupunkiseudun lähettyvillä. Vaikka kävijämäärät ovat Teijollakin olleet korkeat, ovat ne Helsingin lähiympäristössä vielä korkeammat.
Tommi Suonpää kertoo, että vaikka sakon kirjoittaminen on toisinaan tarpeellinen keino myös erätarkastajalle, voi omalla käytöksellään jo vaikuttaa tilanteen kulkuun paljon.
–Yleensä jos asenne on kohdillaan, niin voi säästää itseltään sadan euron sakkomaksun. Esimerkiksi jos erätarkastaja saapuu siivottomalle leiripaikalle, voi itse siivoamalla ne roskat siitä pois päästä pelkällä huomautuksella ja keskustelulla.
Teijon kansallispuistossa erävalvoja kirjoitti tämän vuoden aikana useimmiten sakot luvattomasta kalastuksesta.
–Alueella on erityinen lupavaatimus, eivätkä kaikki välitä siitä. He ovat juuri niitä ihmisiä, joita kohtaamme valvonnassa, Tommi Suonpää selventää.
Koko maassa erätarkastajat kohtasivat valtion omistamassa maastossa noin 10 000 luonnossa liikkujaa vuoden 2022 aikana. Yli sata tapausta johti sakkovaatimuksiin, 44 rikesakkoon ja 42:sta kirjattiin rikosilmoitus.
Metsähallituksen erävalvonta on uuden järjestelmän ansiosta pystynyt seuraamaan työnsä tuloksia ensimmäistä kertaa reaaliajassa. Metsähallituksen tiedotteessa kerrotaan, että 368 henkilöä rikkoi lakia luonnossa liikkuessaan ja 169 henkilöä narahti tarvittavien lupien puutteesta koko Suomessa vuonna 2022.
Muut selvisivät huomautuksella. Erävalvonta tarkasti noin 3 100 kalastajaa tai heidän pyydyksiään ja 3 500 metsästäjää, tiedotteessa kerrotaan.