–Vain leijona puuttuu, kujeilee Suvi Valkonen vastaukseksi kysymykseen siitä, mitä Teijon kansallispuistosta ehkä uupuu.
Leijonaa ei Teijon metsissä nähtäne, mutta Valkosen aiemmalla työmaalla iso kissa ei olisi ollut outo vieras. Valkonen opastaa matkailijoita Teijon luontokeskuksessa tulevan kesän ajan, mutta sitä ennen hän on ollut kaksi vuotta töissä Namibiassa Suomen suurlähetystössä kehitysyhteistyökoordinaattorina.
Erään kehityshankkeen puitteissa mietittiin uudenlaisia toimintoja sikäläisiin kansallispuistoihin.
Kehityshankkeessa matkailuelinkeinoon keksittiin uusia kulmia ja niitä vietiin eteenpäin kestävän kehityksen edellytykset muistaen.
Kansallispuistot Namibiassa toimivat pohjiltaan samoin kuin Suomessa, valtion toimin rauhoitettu alue takaa lajien ja biotooppien säilymisen. Iso ero suomalaisiin puistoihin on siinä, että Afrikassa kansallispuistojen alueella asuu myös ihmisiä, usein pieniä alkuperäiskansoja.
–He eivät voi kuitenkaan harjoittaa puistossa esimerkiksi peltoviljelyä, jolloin elinkeinon pitää liittyä vaikka matkailuun, Valkonen tähdentää.
Afrikan-kokemuksista voi olla hyötyä Teijon kansallispuiston toiminnan kehittämisessä.
–Sieltä voi ottaa jotain ajatuksia, ihan kuten Afrikkaan on viety ajatuksia Suomesta.
Yksin kehittäminen ei käy, vaan mukaan tarvitaan esimerkiksi yrityksiä ja muita Metsähallituksen ulkopuolisiakin tahoja.
–Toivottavasti eri sidosryhmiin kuuluvat kävisivät puistossa vierailulla, sanoo Suvi Valkonen.
Suomalaiset jokamiehenoikeudet ovat eurooppalaisittain ainutlaatuiset; metsää on ja sinne saa kuka vain mennä ilmaiseksi. Kansallispuistossa metsään on rakennettu tarvittava infrakin; pitkospuut, laavut ja viime viikolla täytetyt polttopuuvarastotkin.
Kansallispuiston luontokeskuksen ovet avautuvat kesäkaudelle perjantaina 24.4.
