Susien liikkeet puhuttavat Perniössä. Kesällä varmistui, että susipentue elää Kosken asemalta Raaseporiin ja Kiskon suuntaan ulottuvissa metsissä. Syksyn aikana susista kerrotaan kuitenkin tehdyn näköhavaintoja muun muassa Erveläntiellä ja kauempanakin Koskesta.
Tiedot liikkuvat kuitenkin talosta taloon ja muuttuvat matkalla.
–Joku sanoo, että tiellä nähtiin yhdeksän sutta ja joku sanoo, että yli kymmenen, kertoo Lemuntien varrella lähellä Ylikulmaa asuva Irma Björkqvist.
–Nyt faktatietoa kaivattaisiin siitä, missä eläimet liikkuvat, Björkqvist toteaa.
Tieto on paikallisilla ihmisillä, ja sitä tarvitsisi tulevaisuuden varalle myös riistasuunnittelija Jörgen Hermansson Varsinais-Suomen riistapiiristä.
–Sen me jo tiedämme, että susilaumassa on kymmenkunta eläintä. Jatkossa tarvitsemme sitten tietoja siitä, missä havaintoja on tehty. Moni on voinut nähdä suden, mutta ei ole siitä kertonut, Hermansson toteaa.
Yksinkertaisimmin asia käy ilmoittamalla havainnosta riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmiehelle.
Perniönseudun riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmies Esko Lehti vahvistaa, että Ervelässä noin kilometrin päässä taajama-alueen päättymisestä tehdyt havainnot pitävät paikkaansa.
Lehden näkemys on, että kaatolupia tarvitaan. Hän on huolissaan esimerkiksi metsästyskauden kulusta.
–Ajokokeet ja kaikki tässä ovat vaarassa. Jäniksenmetsästäjät ovat kaikkein hankalimmassa asemassa. Hirvikoirilla on vielä se porukan suoja sentään apunaan.
Lemuntiellä asuvalle Irma Björkqvistille asia on läheinen sikäli, että tilalla on kotieläimiä: lampaat on jo tosin viety sisään, sikoja ei vielä. Björkqvistit eivät kuitenkaan halua, että susia lähdettäisiin hävittämään.
–Ennemminkin olemme susien suojelijoita. Se on sitten suojauduttava ja suojattava eläimet, jos sudet alkavat näillä main olla, ja se pitäisi saada tietää.
Riistapiirin Jörgen Hermansson muistuttaa, että susilauma usein hajoaa pienempiin, kolmen neljän eläimen laumoihin, jotka voivat käyttää reviirialueen eri laitoja.
