Kevään abiturientit ovat tämän viikon jälkeen askelta lähempänä valkolakkia.
Alkuviikosta pakettiin pistettiin kuullunymmärtämiskokeet. Perniön lukiossa kuunneltiin maanantaina englantia isommalla ja tiistaina keskipitkää ruotsia pienemmällä porukalla eli viiden oppilaan voimin. Syy pieneen kokelasmäärään oli se, että valtaosa abeista suoritti kokeen jo syksyllä.
Kokeen jälkipelejä kävi oppilaskunnan huoneessa aamupäivällä kolmikko, joka vakuuttaa, että ruotsista kannattaa osata muutakin kuin alkeet.
–Nimenomaan täällä siitä on hyötyä. Olen käynyt Särkisalossa kesätöissä ja jo siellä on etua, että osaa ruotsia, sanoo Marianne Lehtonen.
Myös Kaisa Vainio toteaa, että ruotsin taitaminen voi avata uusia ovia jatkossa.
–Voi hakea esimerkiksi opiskelemaan ruotsiksi.
Vilma Valjanen harmittelee vain arkuutta käyttää kieltä.
–Ruotsista olisi älyttömästi hyötyä, jos sitä kunnolla osaa. Jos joutuu hakemaan sanoja, se turhauttaa.
Kuuntelukoe sai ristiriitaisen tuomion; monivalintojen sujumista ei vielä tohdittu arvioida, mutta avointen vastausten tehtävä, jossa oli suomennettu kuulutuksia, oli vaikuttanut hyvältä.
–Se meni hyvin, ja sen sai vielä kuunnella kahdesti, tähdentää Vainio.
Lähipäivien koitokset ovat leppoisampaa sorttia: tänään on vuorossa penkkariajelu ja muut seremoniat, niiden perään lukuloma. Kolmen viikon aikana ei voi kuitenkaan tavoitella enää mahdottomia.
–Matematiikkaa on helppo vielä kerrata, sen kun laskee vaan, arvelee Marianne Lehtonen.
Vähimmillään abiturientti selviää neljällä kokeella. Reaaliaineista terveystieto on noussut suosioon myös Perniössä.
–Se koetaan helpoksi, kun se on niin yleistä tietoa, pohtii Lehtonen.
Toisaalta menestyminen vaatii tässäkin työtä:
–Jos terveystiedossa hyvän arvosanan haluaa, on sitäkin pakko tosiaan lukea, sanoo Vainio.
