Kastajaiset pidetään, hyvät ja moneen kertaan, kunhan vaan nimi on keksitty. Neljä vuotta sitä jo on mietitty.
– Ja kun rakkaalla lapsella on yleensä niin monta nimeä. Turkoosiksi tätä on enimmäkseen sanottu, virnistää Rauni Rokka.
Nimeä ei valita ihmis- tai eläinlapselle, mutta muuten sympaattiselle tapaukselle.
Perniön Kyynärässä asuva Rauni Rokka päätyi ensimmäisen kerran Citroen 2CV:n eli Rätti-Sitikan omistajaksi vuonna 1981. Rättäri on tämä turkoosikin, jolle nimeä nyt pohditaan.
Rokalle turkoosi vuosimallin 1983 auto on jo aika mones rätti-Sitikka ja uskollinen kaveri, jolla Rokka aikoo miehensä Ari Karhun kanssa tänä kesänä suunnata muun muassa Via Balticalle.
Tekniikan Maailman juttu 1980-luvun alusta totesi, että ostaessaan rättärin saa samalla elämäntavan. Väite pitää paikkaansa. Rokka ja Karhu kehuvat kilvan rättärikuskien yhteishenkeä; tapaamisissa ei ole järjestyshäiriöitä, kaveria ei jätetä pulaan ja jokaisen tavalle harrastaa löytyy sijansa.
Kattojärjestö Suomessa on 2CV-kilta, ja paikallisosastot järjestävät erilaisia tapahtumia.
Maailmankokouksiin ottaa osaa tuhansia autoja. Killan julkaisemassa Apua-Help-lehtisessä on 2CV-ihmisten yhteystietoja siltä varalta, että tien päällä tarvitaan apua. Rokka ja Karhu ovat käyneet Sitikalla pohjoisessa Nordkappilla ja etelässä Espanjassa asti.
– Joka automerkillähän on se oma brändinsä, ja tässä oli jotain, mihin jäi kiinni. Kai se on, kun tulee mieleen se punaviinin maa, Rokka heittää pilke silmäkulmassa.
Talviautoina hänellä on ollut tuoreempia Citroeneja.
– Citroenin kuskit ovat yleensä merkkiuskollisia, Karhu muistuttaa.
Lue lisää painetusta lehdestä
