Perniönjoessa ei tehdä hetkeen toimenpiteitä. Viime aikoina on puhuttu esimerkksi ruoppaamisen tarpeesta, mutta suin päin toimiin ei ryhdytä.
–Perniönjoki tarvitsee luonnonmukaista tulvasuojelua, ja sen pohjaksi tarvitaan laajempaa suunnittelua, arvioi suunnitteluinsinööri Ari Sallmén ELY-keskuksesta.
Luonnonmukainen tarkoittaa paikkoja, missä tulvavesi voisi viivähtää hetken, kunnes uoma taas vetää.
–Pohjanjärvi pitää tutkia, mitä sille voisi tehdä.
Matala Pohjanjärvi täytyy nopeasti. Ruoppauksiakin joudutaan tekemään.
–Kirkonkylän taajaman yläpuolella joudutaan ruoppaamaan paikoin. Joen mutkiin on kertynyt sedimenttia.
Paikoin virta on syönyt penkkoja, jotka ovat sortuneen uomaan.
Perniönjoki lähtee Muurlan Ylisjärvestä Muurlanjokena eli Karhujokena.
–Ylisjärvessä on pidätyslaite, mutta sillä ei ole merkitystä tulviin.
Villilässä on Pukkilan pato, jota käytetään tulvien hillitsemiseen.Tämän padon sulkeminen nostaa vedet Heinäkarintien pohjoispuolisille pelloille.
–Se on suunniteltu niin.
Mitä ja millä rahalla suunnitellaan on valtion ja Suomen Ympäristökeskuksen kädessä.
Yksi asia on Sallménin mukaan varma.
–Simpukka-asiaa emme saa pois.
Joessa elää vuollejokisimpukkaa, joka on rauhoitettu laji.