Tervepä terve. Toimituksen koillisraiteiden viikkovaihteita käännetään tässä seuraavaksi.
***
Osa maakunnan kansanedustajia pääsi kuorma-autokyydillä töihin tiistaiaamuna. Matkalla liikenteen ammattilaisten oli tarkoitus kertoa siitä, miltä tiellä näyttää.
Liikennehän on muutenkin ollut tapetilla. Useimmat purnaavat siitä, että väliinpitämättömyys liikenteessä on kasvanut.
Pyhä yksinkertaisuus. Sitähän siellä juuri tarvitaan. Mietitäänpä vaan tilanteita, joissa pinna useimmin palaa. Pitää päästää päiväkodillinen lapsia kadun yli vaikka olisi miten kiire, parkkipaikalla joku pukkaa eteen tai tietyön takia pitää kiertää kortteli. Eihän näissä tilanteissa voi kuin olla väliinpitämätön eli antaa pinnan olla palamatta. Ei siinä auta kuin ottaa sellainen pitkään virassa olleen lypsylehmän perusilme ja kiertää kiltisti se kortteli tai päästää joku vasemmalta eteen ja muistaa, että ei sitä kotiin imuroimaan niin kova kiire ollutkaan. Sen verran voi nähdä vaivaa, että naurahtaa liikemiesmäisesti hätähousuille. Ja toisen kerran, jos mutkan takana selviää, että kiirehtijä on kutsuttu pikku palaveriin poliisiauton takapenkille.
Sitten on se toinen puoli. Osasta asioita pitäisi välittää senkin edestä. Ne lapset vaan pitää päästää kadun yli ja pysähtyä punaisiin valoihin.
Kuten yleensä, pienimmät asiat ovat vaivalloisimpia. Parkkipaikalta ajetaan kadulle nurmikaistaleen yli, koska neljän metrin peruuttaminen ruudusta ulos on liikaa.
Logiikka on sama kuin kotonakin. Joku muu vaihtaa eteisen lampun polttimon, jos tointa itse väistelee riittävän kauan. Kyse on siitä, että jätetään oikeat asiat omaan arvoonsa ja vasta kotona imurin varressa kiukutellaan.
***
Eipä sillä, ettei tässä olisi vuodenkierrossakin ironiaa tai muuta mustaa.
Viime viikolla vietettiin keliakiaviikkoa. Keliakiaa sairastavalle eivät siis useimmat viljatuotteet sovi.
Kuinkas muuten. Parhaillaan vietetään sitten Leipätiedotus ry:n junailemaa valtakunnallista leipäviikkoa.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
