Rakentamisessa on ollut viime ajat pari aihetta yli muiden; sisäilmaongelmat ja betonin laatuongelmat. Jälkimmäinen pulma on kärjistynyt Turussa, missä heikkolaatuinen materiaali pakotti purkamaan osia jo rakennetuista uuden sairaalan perustuksista.
Soppa ei ole sillä kauhottu; Liikennevirasto ilmoitti viime viikolla tutkivansa lähes sata maantie- ja rautatiesiltaa eri puolilta Suomea. Jo aiemmin on tutkittu 18 maantiesiltaa ja niistä kuudessa on havaittu lujuuspuutteita.
Tällä jälkimmäisellä kierroksella tarkastukset koskevat myös Salon seutua ja Kemiönsaarta.
Tutkitut ja tutkittavat sillat ovat viraston arvion mukaan turvallisia käyttää normaalisti, mutta aiemmin havaitut lujuuden puutteet voivat lyhentää siltojen suunniteltuun käyttöikään.
Toivoa sopii, että tutkimusten tuloksista on hyötyä myös muille betonirakenteita toteuttaneille toimijoille. Toisaalta tilanne on hankala: ongelmasilloissa ei aiemmalla tarkastuskierroksella löydetty selvää yhteistä nimittäjää betonin toimittajan, urakoitsijan tai siltatyypin osalta.
Nyt havaituista puutteista huolimatta betonissa on kiistatta vahvuutensa. Koko materiaalia ei sovi moittia, vaikka yksittäisissä kohteissa nyt onkin havaittu epäkohtia.
Tutkiminen on työläs ja hinnakas, joskin toisaalta vastuullinen ratkaisu: jossain vaiheessa on sattunut virhe, ja nyt selvitetään missä. Asiaa pitää jatkossakin käsitellä avoimesti. Kyseessä ovat usein yhteisin varoin toteutetut hankkeet ja myös turvallisuusseikat.
