Timo Lähteenmäki, Saku Nikkanen, Pasi Lehti, Olavi Jantunen, Jani Ursin, KIrsti Kurki, Satu Paananen ja Anu Aaltonen ottivat osaa vaalipaneeliin Perniössä.
Koululaisten kysymyksistä syntyivät eloisimmat vastaukset eduskuntavaaliehdokkaiden paneelissa Perniössä torstaina.
Keskustan Perniön paikallisyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa vaaliaseitaan teroittivat Timo Lähteenmäki (vas), Saku Nikkanen (sd), Pasi Lehti (vihr), Olavi Jantunen (kesk), Jani Ursin (kd), Kirsti Kurki (ps), Satu Paananen (Liike nyt) ja Anu Aaltonen (kok). Ehdokkaista seitsemän on Salosta, Kurki Somerolta.
Kirkonkylän koulun oppilaiden kaksi kysymystä käsittelivät nuorten huolia; ensimmäisessä kysyttiin, miten ehdokkaat vaikuttaisivat lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.
Olavi Jantunen totesi, että palveluiden pitäisi olla kunnolla muuallakin kuin perustasolla ja ennaltaehkäisyyn olisi panostettava. Jantunen muisteli omien kouluaikoijensa pihaleikkejä ja hiihtoja ja arveli, että liikunnan lisääminen on yksi keino parantaa hyvinvointia. Anu Aaltonen ei kiistänyt liikunnan arvoa ja otti esiin myös harrastetakuun, mutta totesi, että moniammatillinen yhteistyö on se, millä edetään.
Timo Lähteenmäki tekee työtä opettajana ja totesi, että Pisa-tuloksia enemmän huolestuttaavat nuorten ahdistus, masennus ja muut mielenterveysongelmat. Lähteenmäki peräsi resusseja oppilashuoltoon ja pelkäsi, että kehittymässä on sukupolvi, joka jää mielenterveysongelmien vuoksi eläkkeelle kolmikymppisenä.
Saku Nikkanen totesi, että raskaamman pään palveluja puuttuu, sillä tekijöitä ei ole. Nikkanen totesi, että varhaisen puuttumisen palveluihin ja ennaltaehkäisyyn olisikin näin panostettava. Kirsti Kurki mietti, missä on kouluissa ja perheissä epäonnistuttu. Kurki peräsi paitsi resursseja oppilashuoltoon, myös kasvurauhaa. Hän totesi esimerkiksi sotauutisten painavan myös nuorten mieliä.
Pasi Lehti näki isovanhemmat käyttämättömänä, mutta tärkeänä voimavarana. Lehti tuumi, että jos oppilashuolto kuten koulupsykologi tai -kuraattori joutuu puuttumaan tilanteeseen, ollaan jo myöhässä. Jani Ursin nosti muiden mukana esiin oppilashuollon, josta puuttuu tekijöitä.Satu Paananen muistutti myös perhetyön tärkeydestä ja arveli, että hektinen arki kuormittaa myös nuoria, joita ei myöskään saisi kohdella aikuisina.
Toisessa kysymyksessä koululaiset kysyivät,huolestuttaako panelisteja nuorten päihteidenkäyttö ja mitä sille tulisi tehdä. Huolensa ilmaisi jokainen. Satu Paananen ja Kirsti Kurki korostivat kodin ja perheiden vastuuta tilanteessa. Paananen totesi, että päihdekokeilut ovat monesti osa murrosikää, mutta totesi, että kokeilut voivat myös olla reagointia johonkin.
Anu Aaltonen nosti esiin sen, että alkoholin lisäksi myös huumeet ovat kuvassa mukana. Jani Ursin jatkoi muistuttamalla, että kadulta ainetta ostava nuori ei voi varmasti tietää, mitä on hankkimassa. Olavi Jantunen puolestaan korosti kasvatusta ja kuria ja totesi, että lipsahduksesta pitää olla nuorelle tuntuvat seuraukset. Huuumeidenkäyttöä ihannoivia televisio-ohjelmia hän oudoksui. Pasi Lehti arveli, että kasvatuksen ja valistuksen lisäksi tarvitaan malleja, ei ”keinotekoista sormenheristystä”.
Saku Nikkanen sanoi, että tilanne on kärjistynyt: osalla nuorista on todellisia ongelmia, kun valtaosalla menee hyvin. Hyvinvointialueiden perhekeskuksiin hän pistää toivoa.
Timo Lähteenmäki sanoi kantavansa huolta kahdessa roolissa; opettajana ja vanhempana. Myös Lähteenmäki totesi tilanteen kärjistyneen: entistä useampi nuori on täysin raitis, eikä kaveriporukan painetta päihdekokeiluihin takavuosien tapaan ole – mutta toinen pää on sitäkin syvemmällä. Lähteenmäki totesi, että tähän porukkaan ei päästä valistuksella kiinni.
Päihdekysymys ja mielenterveysongelmat koskevat nuoria eri puolilla Saloa, myös Perniössä. Laajemmin Saloa koskevista asioista sivuttiin muun muassa tunnin junaa. Pasi Lehti ilmoittautui hankkeen kannattajiksi, vaikka puheenjohtaja Jarmo Vähäsilta radan ympäristövaikutuksista muistuttikin. Lehti totesi, että uuden ratalinjan myötä esimerkiksi Hajalasta joutuu entistä harvempi ajamaan omalla autollaan töihin Turkuun.
Saku Nikkanen suhtautuu junaan kriittisesti, vaikka kyseessä onkin kaupungin kärkihankkeita ja Nikkanen itse kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Hän totesi ennen muuta ratalinjauksen olevan väärä.
Anu Aaltonen ilmoittautui radan kannattajaksi. Hän totesi, että liikenneinfrassa on muutakin tehtävää, mutta elinkeinoinvestointeja ei voi jättää tekemättä tai ne tekee joku muu.Olavi Jantunen totesi ykskantaan, että rahaa hankkeelle ei ole ja Paananen muistutti ympäristövaikutuksista ja kasvaneesta etätyöstä.
Timo Lähteenmäki on ollut jo aiemmin ratahankkeen näkyvä vastustaja ja totesi paneelissakin, että hanketta on lobattu virheellisillä selvityksillä. Lähteenmäki on ottanut vahvasti kantaa myöös Lukkarinmäen puolesta.
Julkisen talouden tasapainottamisen kohdalla ehdokkaiden näkemykset jakautuivat; kysymys kuului, onko seuraavan hallituksen leikattava julkisia menoja velkaantumisen katkaisemiseksi.
Olavi Jantunen arveli, että leikattavaa on, mutta myös paljon siivottavaa ja järkiperäistämistä. Anu Aaltonen sanoi, että velka ei saa kasvaa, mutta ensisijaisesti hän olisi hakenut kasvua ja tuottavuutta. Saku Nikkanen totesi, että kasvu syntyy työllisyysasteen kasvun kautta. Nikkanen myönsi, että valtionvelka on kasvanut, mutta muistutti kriiseistä ja totesi kyseessä olevan hyvinvointivelka. Lähteenmäki totesi leikkauksen sanana kuulostavan siltä, mitä hän ei voi hyväksyä; velkaa ei hänestä ole vielä hälyttävästi, jos joihinkin muihin maihin verrataan. Kirsti Kurki totesi, että hallinnon kalleus on nähty hyvinvointialueillakin ja arveli, että Ylen rahoituksesta ja kehitysyhteistyöstä löytyisi nipistettävää.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ottivat puheeksi Nikkanen ja Jantunen. Ansiosidonnaista päivärahaa käsiteltäessä Paananen totesi, että osa yritystuista on suorastaan haitallisia.
Sekä yleisön että puheenjohtajan suusta kuultiin useampi harmitus siitä, että koulun äänentoistolaitteita ei oltu saatu paneelissa käyttöön; jo salin keskivaiheilla jäi osa puheista kuulematta.
