Meritalon perustajien Susanna (kuvassa keskellä) ja Olavi Lindstedtin lapset Emmi Brownie (vasemmalla), Anni Heijari ja Tuomas Lindstedt työskentelevät kaikki nykyään yrityksessä.
Toimeentulon varmistus. Yksinkertaisuudessaan se oli innoittavana tekijänä taustalla, kun Meritalon hillojen valmistus alkoi kesäkuussa vuonna 1995.
–Mietimme kyllä kaikkia muitakin vaihtoehtoja, jollakin täytyisi elää. Mutta kun viljelimme mansikkaa, se oli sitten aika luonnollinen siirtymä, Susanna Lindstedt kertoo ajatuksia yrityksen taustalla hillotehtaan varastorakennuksen yläkerrassa.
Meritalon perustajat, edellä mainittu Susanna ja hänen miehensä Olavi Lindstedt olivat ehtineet toimineet Olavin samannimisellä sukutilalla Perniön Ylönkylässä jo osa-aikaisina viljelijöinä kymmenkunta vuotta, ennen kuin he muuttivat tilalle vakituisesti 90-luvun alussa.
Kolme vuosikymmentä on ajanjakso, joka voi tuntua yhtä aikaa sekä pitkältä että pelkältä silmänräpäykseltä.
Kolmekymmentä on kuitenkin se luku kynttilöitä, joita olisi voinut kakkuun asettaa, kun muun muassa hilloja, mehuja, siidereitä ja kuohujuomia valmistavan Meritalon syntymäpäiviä tänä vuonna vietettiin.
Yrityksestä, joka alkoi ajatuksesta saada toimeentuloa oman maan viljelyksistä ja jossa hilloa kannettiin purkkeihin kannusta ja etikettejä väritettiin käsin, on sittemmin kasvanut yhdeksän vakituisen työntekijän perheyritys, joka tarjoaa jo hilloja ja mehuja 24 eri sorttia.
Ulkopuolisen korvaan vaikuttaa siltä, että jotain on selvästi mennyt toiminnassa oikein. Miten sitten perustaja sen itse näkee, olisiko Susanna Lindstedt uskonut Meritalon päätyvän tällaiseen tilanteeseen?
–Ei sitä tullut edes koskaan ajatellut. On tehty päivä kerrallaan ja ajatellut, että jollain tarvitsisi tulla toimeen, Susanna Lindstedt toteaa.
Lisää aiheesta tämän viikon lehdestä!
