Essi Heimo mittaa puun paksuuden rinnan korkeudelta mittaussaksien avulla.
Melassuon kuntoradan vierellä kasvavasta metsästä kuuluu tasaisin väliajoin vaimeaa piippausääntä.
Ääni kuuluu Essi Heimon puhelimesta, johon kilahtaa hänen mittaamiensa puiden ympärysmitat sitä mukaan, kun hän ne saa mittasaksilla mitattua.
Heimon työ on osa Metsäkeskuksen metsäinventointia, jota tehdään Suomessa aina Hangosta Muonioon saakka. Tänä vuonna mittaushankkeita on yhteensä 21 alueella, ja niiden antamat tiedot saadaan ensi vuonna käyttöön.
Yhteensä hankkeista saadaan 2 miljoonan hehtaarin puustotiedot yksityisomisteisista metsistä ja saman verran julkisomisteisista.
Eteläisessä Salossa, Hangossa, Raaseporiin kuuluvilla alueilla ja Kemiönsaarella metsää inventoidaan 1000 koealan verran.
Metsänomistajat pystyvät tietojen perusteella tekemään esimerkiksi metsänhoidollisia päätöksiä.
–On tietysti täysin vapaaehtoista, mitä saamallaan tiedolla tekee. On myös valinta olla tekemättä metsälle mitään, Suomen metsäkeskuksen metsäasiantuntija Tuomo Reinivuo kertoo.
Essi Heimon suorittamat mittaustyöt Perniössä Salon kaupungin omistamassa metsässä ovat vaatineet ennakkovalmistautumista, sillä mitä tahansa puita hän ei sattumanvaraisesti mittaa.
Ensin mittaaja paikantaa tarkan pisteen, johon pystyttää gps-vastaanottimen, joka on yhteydessä tablettitietokoneeseen. Paikannus on sentintarkkaa, ja tärkeä ensimmäinen askel työn aloittamisessa.
Paikannuksen jälkeen puiden ympäryksien mittaaminen mittaussaksilla voi alkaa. Yhdeksän metrin säteellä paikantimesta mitataan kaikki yli viisi senttimetriä halkaisijaltaan olevat puut. Ympäryksen lisäksi katsotaan puiden ikää.
Koealaksi kutsutaan tätä yhdeksän metrin ympyrää.
Mittanauhaa Heimolla ei ole metsässä mukana. Mittaamisessa käytetään Vertex-laitetta, jolla etäisyys paikantimesta lasketaan ääniaaltojen avulla sentintarkasti.
Koko juttu 19.6. painetussa ja digilehdessä!
