Tervepä terve. Toimituksen koillisvalimon viikkoteelmät karkaistaan tässä seuraavaksi.
***
Silmään otti uutinen, jonka mukaan ministeriössä pohditaan, olisko perinteisistä suomalaisruoista vientituotteiksi. Samalla viritellään nimisuojaa tietyille elintarvikkeille. Suojattaviksi nimiksi ehdolla ovat muun muassa kaura ja mustikka.
Ajatus on kasvinnimien osalta kumma. Kai kauran on oltava suomeksi nimeltään kauraa, puitiin se minkämaalaisesta pellosta hyvänsä.
Toisaalta hauskaa voi tulla siitä, millaisia uudissanoja keksitään. Miksi ristiä esimerkiksi toisaalta tuotava, viilinkaltainen tavara. ”Venyvä hapanmaitovälipala” ei varsin houkuta.
Jännempi on ajatus vientiruoasta. Listalla ovat muun muassa iänkaikkiset leipäjuustot, joita muualla ei ole.
Jos tärkeimmästä eli arjen kulttuurista piti kertoa, niin ennemmin pitäisi viedä sellaisia ruokia kuin jauhelihakastike, nakkimunakas tai pakastekalakeitto. Niillä tämä kansa liikkeessä pysyy. Nyt listan ehdokkaat ovat vähän sen sorttista sapuskaa, jota pistellään fiinimmillä ”pohjoisia makuja” esittelevillä illallisilla. Sitä paitsi olisi mukava nähdä, millaisen vastaanoton vanha kunnon murusoosi saa jossain Espanjassa.
Jos jonkun voisi arvella etelämpänä uppoavan, niin sellaisen herkun kuin halstratut silakat. Ne eivät järin poikkea vaikkapa paistetuista sardiineista, joita etelämpänä voi saada syödäkseen.
Jos jotain halutaan lisäksi viedä, niin valmiiksi marinoidut broilerinriekaleet tietysti. Ja kauas sittenkin.
***
Etanat kuulemma kiusaavat puutarhoissa. Toimivaksi pyydykseksi on koettu purkki, jonka pohjalle lasketaan olutta. Etana mönkii purkkiin ja heittää veivinsä.
Ongelma lienee todellinen. Monella on perjantaisin ostoslistalla ihan korikaupalla etananmyrkkyä.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
