Tämän viikon lehdessä on juttua uusista sähköautojen latauspaikoista. Joskus vuosia sitten ajateltiin, että tällä vuosikymmenellä nähtäisiin jo lentäviä autoja, mutta toisin kävi. Sähköautot ovat vähitellen yleistyneet, mutta äänestä päätellen kaduilla liikkuvista autoista valtaosa liikkuu vielä perinteisen polttoaineen voimalla.
Kaikkien uusien asioiden kohdalla suuri ja äänekäs joukko liputtaa vanhojen tapojen ja perinteiden puolesta. Ajatellaan, että jotkut asiat eivät koskaan muuttuisi, jos niiden olemassaoloa puolustetaan tarpeeksi kovalla vimmalla.
Samaa ajateltiin joskus pankkikorteista, sillä käteinen raha koettiin helpoksi maksutavaksi. Tunnuslukujen opetteleminen tuntui työläältä ja ajatus siitä, että raha katoaisi tililtä korttia näyttämällä vaikutti oudolta.
Nyt meillä on käytössä tunnuslukuja ja salasanoja niin moneen laitteeseen ja sovellukseen, että muisti on koetuksella. Kortilla maksaminenkin on nuorten mielestä jo vanhanaikaista, sillä älypuhelin sovelluksineen on korvannut perinteisen pankkikortin maksuvälineenä.
Moni meistä on elämän aikana todennut useampaan kertaan, että tuohon hullutukseen en lähde mukaan. Muutamien vuosien päästä joudumme kuitenkin perumaan sanamme.
Itselleni näin kävi farkkujen suhteen. Vannoin lapsena, etten ikinä pukisi ylleni pillifarkkuja, koska jouduin käyttämään isosiskojen vanhoja pillilahkeisia housuja, vaikka kavereilla oli leveälahkeiset Levikset. Aikuisena en kuitenkaan muita ole käyttänytkään, kuin lahkeeseen kapenevaa mallia olevia housuja.
Oma lapseni taas ostaa kaupasta paksupohjaisia kenkiä ja leveälahkeisia housuja. Samalla saan itse kauhistella vieressä, miksi tämäkin tyyli on tullut uudelleen muotiin.
Maailma muuttuu myös sisustuksessa, tahdomme sitä tai emme. Samaa asiaa on kauhistellut äitini, joka jokaisella vierailulla pudistelee päätään, miksi olen halunnut asuntooni kukkaverhoja ja muita retrokuoseja. Hänen mielestään mikään maailmassa ei ole kamalampaa.
Joskus meidän on vaikea huomata, kuinka nopeasti tai hitaasti muutos tapahtuu. Aika on muutenkin suhteellinen käsite. Tämän ymmärsin kesällä, kun lapseni kysyi minulta, oliko minun lapsuudessa jo polkupyöriä?
