Särkisalossa iskettiin viime viikolla lapionkärkeä peltoon. Se, mitä terän mukana ylös tuli, kertoi paljon maan kunnosta.
–Sitä on vitsailtu, että jos keväällä vie maanäytteen emännälle ja se kelpaa tomaattipenkkiin, on tilanne hyvä, sanoo Tuomas Mattila.
Mattila on Pusulassa sukutilaa isännöivä maanviljelijä, tutkija ja kouluttaja, joka piti parillekymmenelle eteläisen Salon viljelijälle kurssipäivän.
Lapiolla tehtävä kuoppatesti oli yksi päivän opetuksista, joskin konstina jo yli 80 vuoden ikäinen.
Mattila opastaa, että maassa pitäisi olla kolmesta viiteen millimetrin mururakenne jatkuvana.
Särkisalolaisilla koelohkoilla näin oli, ja maassa oli lierojakin, joka on hyvä merkki.
Usein ei näin kuitenkaan ole, vaan maassa on suuria tiivistymiä.
–Pahimmillaan maa voi olla kolmestakymmenestä sentistä puoleen metriin ihan yhtä pötköä.
Syy on usein siinä, että maata on muokattu sen ollessa liian kosteaa, kone on ollut liian raskas ja rengaspaineet liian kovat. Rengaspaineiden lasku on pikaniksi siihen, että tiivistymiä ei tulisi ainakaan lisää.
–Siitä on pieni vaivansa katsoa, mikä on se alin suositeltu rengaspaine ja laskea arvot siihen, mutta toisaalta se voi tuoda suuren lisäyksen viivan alle, Mattila sanoo.
Mattilan opetus lähtee siitä, että pelto on tunnettava ja tutkittava ja omia havaintoja on syytä tehdä.
Mattila naurahtaa, että ainakaan sitä ei saisi liikaa miettiä, mitä naapuri sanoo, jos näkee isännän keskellä peltoa lapiolla kuoppaa kaivamassa.
Lue koko juttu painetusta lehdestä
