Liidulla voittoon

Tervepä terve. Toimituksen koillistallin viikkohuolto tehdään tässä seuraavaksi.
***
Alkaa olla vanha asia jo itsenäisyyspäiväkin. Vaan olihan se ainakin erilainen, noin ohjelman puolesta, jos ei sanoman. Ammattipurnaajien ei kannata antaa hämärtää sitä tosiasiaa, että elämisen palikat ovat meillä verraten hyvin.

Yksi asia, millä kansallistunnetta tai sellaista halutaan korottaa, on urheilu. Tehän tiedätte. Kun Suomen maajoukkue jotain saavuttaa, se on se meidän porukka. Ja yhdistää se silloinkin, kun menestystä ei tule: päästään edelleen yhtenä rintamana jupisemaan, että ei niiltä taaskaan sujunut.
Ja moottoriurheilun puolella juuri suomalaisilta voisi sujua, mutta muusta kiikastaa.

Tämä nyt tuli mieleen, kun tuli silmäiltyä raportti viikonlopun formulakisoista. Koilliskulmassa ei olla maailman suurimpia F1-faneja, mutta eipä tuolta helposti kokonaan vältykään.
Ympäristömielessä touhua on kritisoitu, mutta lieneekö muutama kymmenen kierrosta pitkin maailmaa isompi synti kuin miljoonien kiinalaispakettien lennättely vain siksi, että jotain on pakko saada.

Lajia on perusteltu silläkin, että kilparadoilla on otettu käyttöön tekniikkaa, jota sittemmin on voitu soveltaa myös siviililiikenteessä. Varmasti näinkin on.

Mutta tämä kotimainen osaaminen, jota pitäisi viedä paikalle muutenkin kuin ratin taakse.
Sunnuntain kisoissa kävi nimittäin niin, että pitkänimisen saksalaistallin varikolla annettiin kuskille A kuskin B eli Bottaksen renkaat ja mies joutui näin takaisin radalle vanhojen kumiensa kanssa ja tulos tämän vuoksi oli mitä oli.

Vaan tehdäänpä nyt tallissa jatkossa kuten olen havainnut monessa kunniallisessa suomalaisessa rengasliikkeessä tehtävän. Ostetaan liitua ja ennen kisaa kirjoitetaan renkaiden sisäpintaan niiden omistajan nimi tekstauskirjaimin. Jostain rengashotellista voi käydä ottamassa mallia: jo ovelta näkyy, mitkä Nokiat hyllyssä ovat Pölläsen ja mitkä Pirellit Rantasen. Sitten ennen kisaa samoin merkitään rengassarjat käyttäjien mukaan ja taas elämä hymyilee enemmän, kun osataan laittaa oikeat renkaat oikeaan kärryyn.

Ja kotimaista osaamista on jäljitettävyyskin, mistä ainakin maatalous- ja elintarvikepuolella ollaan ylpeitä. Melkein on niin, että yksittäisestä grillimakkarasta voi sanoa, missä karsinassa sen eteen henkensä antanut possu eli. Vaan luulenpa, että varikolla jäi selvittämättä, kuka ne väärät renkaat autoon asensi vaikka ihan samassa huoneessa oltiin.

Se taas on siviililiikenteestäkin tuttua asiaa, että autotehtaat tekevät paljon yhteistyötä ja samoja osia käytetään. Niin on myös tuolla formulapuolella; epäilemättä kisan jälkeen oli Mersun varikolla Ferrarinpunaisia naamoja.

***
Koronasta ei enempää kuin että kuuleman mukaan joku jakelee lappusia, joiden mukaan korona on salaliitto.

Jos nyt jotain voi toivoa niin yhtä. Sitä, että jos näitä tällaisia on pakko levitellä niin mieluimmin pientaloalueille. Niillä on enemmän puukiukaita, joihin tarvitaan sytykettä.

***
Heip.

aku.poutanen@pernioseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: