Skip to main content

Tervepä terve.  Toimituksen koillisklinikan viikkopistokset isketään tässä seuraavaksi. 
***
Jonkinmoinen perinne on, että loman alku vie Suomen-kierrokselle. Tällä kertaa sille suunnalle, missä takavuosina jahdattiin leijonaa tuloksetta.

Kyse on vain lajinvalinnasta, jos haluaa että jahdissa tulee saalistakin.
Jo pitkään on näet käynnissä omalla kohdalla ollut erinomaisen pizzan metsästys.  Levikkialueella varsin hyvin maaliin on tullut osuttua ainakin Mathildedalissa ja retkellä taas kaato tuli niinkin epätodennäköisessä paikassa kuin keskellä imatralaista omakotitaloaluetta.  Napolista aineiden kanssa pizzakioskin pitoon tullut leipuri ja pikku-Fiatin kokoinen puu-uuni olivat tällä kerralla voittava arpa. 

Jahti jatkuu edelleen, joten pitäkäähän uunit kuumana maakunnissa.  Tämä puuha on muuten sukua peuranpyynnille: saatavaa tuntuu olevan vuosi vuodelta enemmän.

***
Monellahan musiikki vie lomatunnelmiin: käynti vaikka oopperakekkereillä vapauttaa vapaalle. Niin tai näin, unohtumattoman loman ainekset ovat myös nelisoinnussa saunan kuistilla.

Selitän.   

Mökillä on sauna ja sillä ikää.  Seinänkorjaaja oli tilattu, mutta hänen tieltään piti purkaa lattia pois. Tässä pohjasävelenä kuultiin ala-apuviivalta soitettu ”kräk”,  kvintin verran korkeampi ”kviik”, siihen perään kuudestoistaosan kestoinen ”pulp” ja sen jälkeen F-avainviivastolle kirjoitettu ”perr….”. 

Ensimmäisen äänen päästi lattiaan uppoava rautakanki, toisen irtoava lattialauta, kolmannen ulospullahtava selän välilevy ja neljäs ääni tuli metriä ylempää.  

Iskias on ovela vaiva: pari päivää se vähän juilii, kolmantena tai neljäntenä iskee koko voimalla ja pistää kekseliääksi. Enpä ennen tiennyt, että vessassa pienemmällä asialla voi isokin mies käydä niin, että on yhtä aikaa yhden jalan seisonnassa ja kylkiasennossa, kun tavalliseen tapaan seisomaan ei pysty.  Tästä ette halua kuulla enempää.

Terveydenhoitojärjestelmää voi vain kehua, ja tässä kohdassa kiitokset menevät Kemiönsaarelle. Tunnin päähän luvattu takaisinsoitto tuli viiden minuutin päästä, ulkopaikkakuntalaisuudesta ei marmatettu sanallakaan ja lääkäriaika löytyi niin nopeaan, että ennemmin tuli kysymys siitä, ehtiikö potilas mökiltä vastaanotolle.   

Saaristo-oloissahan iskiaksen kanssa pitää aikatauluttaa asiat taiten: puoli tuntia venematkaan, puoli automatkaan ja puolitoista siihen, että saa vääntäydyttyä autoon .Paluumatkalla oli laukku täynnä kovia troppeja ja olo jo paljon siedettävämpi. Jopa niin, että myöhemmin seuranneissa lattiantekotalkoissa osui kohdalle lankunsahaajan pesti. Joka itse asiassa oli kuin keikka Las Vegasiin: jiirisahan kahvan käyttely on kuin yksikätistä rosvoa rämpläisi, sisään laitteeseen lykätään rahanarvoista tavaraa, joku huutelee numeroita ja lopulta ollaan kaatohommissa. 

Saunan lattiasta tekee näet hyvän sama seikka kuin metsurin työpäivästä. Kunnon kaato pitää olla ja mieluusti oikeaan suuntaan. 

***
Heip.

aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: