Skip to main content

Lato laidalla

Tervepä terve. Toimituksen itätyömaan viikkoperuskivi muurataan tässä seuraavaksi.
***
Moni taiteilija ja kirjailija joutuu tai pääsee kuvittelemaan paitsi ihmiskohtaloita, myös paikkoja.

Joskus nämä aivan keksityt kaupungit elävät tekstinä, joskus kuvina. Lähiseudun vaikuttajista esimerkiksi Edu Kettusella on Välkkylänsä; mielikuvituskylä, jossa elää hyväntahtoisella tavalla sutkia porukkaa. Elämäkerrassa on miehen itsensä piirtämä kartta ja viitteitä siitä, että joku tai jotkut perniöläiset antoivat muutaman tiilen verran aineksia siihenkin kaupunkiin.
Ankkalinna sijoittuu Ankkalinnaan, Fingerpori-sarjakuva sijoittuu Fingerporiin ja kartta siitäkin on piirretty, jos katuverkon hahmottelu ruutu kerrallaan ei kiinnosta. Tove Janssonin Muumilaakso on tehtaista vapaa paikka, mutta rannalla sekin. Esimerkkejä löytyy niin maailmankirjallisuudesta kuin pienemmin painetusta.

Joku tietysti tietää paremmin, missä kohdassa satu muuttuu virkatyöksi eli missä kulkee raja kirjailijan ja kaavoittajan välillä.

Asia tuli mieleen eräänä päivänä puhelimessa jonottaessa. Moni piirtelee näissä tilanteissa kukkasenkuvia tai yksisarvisia, itse huomasin raapustelevani jonkinlaista kuvitteellista asemakaavaa.
Ajatus kulki sitä rataa, että tässä on päätie, tässä ranta, tässä metsänreuna. Jos tästä erkanee sivutie ja tässä on kallio, mihin tässä olisi paras sijoitella rivitalo, minne kolme muuta torppaa, minne päiväkoti ja niin edelleen. Äkkiä sitä huomasi pohtivansa sitä, kuka saa kärsiä eniten ohiajoliikenteestä, kuka tarvitsee eniten ilta-aurinkoa ja niin edelleen. Kiitokset vaan tämän taideteoksen vaatimasta ajasta eräänkin tietoliikenneyhtiön puhelinpalvelun ruuhkautumiselle.

Ehkä syitä mokomaan voi etsiä tästä työstä, jonka myötä sitä on saanut syynätä useampaakin kaavakarttaa. Toisaalta rakennettu ympäristö on kiinnostanut aina.

Jos lähialueella jokin tältä saralta kiinnostaa, niin Saloon kaavaillut asuntomessut.
Aika monta kertaa asuntomessujen käsite on tarkoittanut kaiken mahdollisen nopeaa rakentamista hakkuuaukealle jonkin taajaman kupeelle; nyt tarkoituksena on harjoittaa täydennysrakentamista eli messualueita tulisi sinne tänne pitkin keskustaa.

Salon keskustan ilmeestä on puhuttu messuvalmistelujenkin yhteydessä vähän siihen sävyyn, että jottain tarttis tehdä. Suorapuheisemmat sanovat, että paikka paikoin kauhean näköinen kylä. Ehkä niinkin. Maakunnassa toisaalta on pitkät perinteet siinä, miten ylläpidon puuttuessa mitä hienoimmatkin rakennukset saadaan näyttämään viipaleelta jotain suunnitelmatalousmaata.

Salohan on oikeanlaisessa kaupungin paikassa: jokisuulla, laaksossa. Niin ovat yleensä muutkin paikkakunnat, joilla on historiaa enemmän. Maakunnasta tulevat mieleen Perniö ja Turku. Kaikissa näissä on keskellä kylää tori ja kirkko niin kuin kuuluukin.

Koskaan ei ole auennut se, miksi Salon lukio ja ammattikorkeakoulu rakennettiin sinne, missä ne ovat. Samalla logiikalla Perniön uusi koulu olisi pitänyt rakentaa Melassuolle ja päiväkoti suunnilleen raviradan paikkeille. Samaan aikaan Salossa ovat tyhjänä ne kaksi keskustan isoa tonttia, joista ei ole tehty edes pallokenttää, vaikka niitä on pitkään palloteltu.

Tämä taas tuli mieleen siitä, kun huomasin uuden poliisitalon rakentamisen alkaneen. Se ei nyt ole likimainkaan keskustaa. Tutkintaa tekevien poliisien työpiste kai voi sijaita vaikka missä, mutta jotenkin vanhan liiton ihminen ei vaan pääse irti siitä ajatuksesta, että poliisiaseman olisi hyvä sijaita keskustassa jopa niin, että ikkunasta näkee, jos kylillä sattuu filunkia.
***
Kesäteatterikausi joka tapauksessa on hyvin käynnissä. Poliisihahmoja on tietysti nähty poliisitalon lisäksi myös teatterilavoilla; komisario Palmu, konstaapelit Reinikainen ja Harjunpää ja niin edelleen.

Tokko politiikan teko on aina teatteria, mutta jotain sukulaisuutta voi olla. Tuoreiden EU-parlamentaarikkojen on tietysti olennaista saada vähän jalkaa oven ja toisenkin väliin ja siinä auttaa, jos kengässä on kasvunvaraa.
Heille voi suositella juuri kohta ensi-iltaan tulevaa näytelmää, tätä Meppi Pitkätossua.

Hevosihmisten on kai syytä suunnata Turkuun. Sikäläinen kesäteatteri esittää kuulemma Poni ja Klaidi.
***
Heip.

aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: