Skip to main content

Lämpeneekö?

Taas ollaan maisemissa pitkähkön loman jälkeen.
Kotikonnut ja myös eteläisempi Eurooppa sekä Amerikka ovat joutuneet ilmastonmuutoksen kouriin. Jalkapallomatseja peruutetaan, lentokenttiä suljetaan, Pendolinot jäätyvät Italiassakin, autot liukastelevat hervottomasti ja jäsenensä loukanneet kansalaiset täyttävät ensiapuasemat. Ja Hollannissakin voitaneen taas järjestää perinteinen Elfstedentocht.
Suuressa osassa pohjoista pallonpuoliskoa vallitsee kunnon talvisää. Suomessakin tarvitaan sähköä taas reippaasti yli oman tuotannon. Ennusteet koilis- ja luoteisväylän avaamisesta ympärivuotiselle liikenteelle taitavat olla ennenaikaisia.
Ja Helsingin lentoasema pursuu matkalaukkuja. Syistä spekuloidaan. Kylmyys, lumi vai italialainen lakko?
Tuli luettua myös väliin jääneet Perkkarit. Niissäkin oli käsitelty laajasti ilmastonmuutosta sivuavia kysymyksiä. Lohduttavin tieto oli avaruussäätutkijan arvaus, että mahdollinen sään muutos Maassa ei johdu Auringosta. Se loisto säilyy. Fuusioreaktiot jylläävät, ja lämpöä tulee kuten ennenkin.
Ilmaston lämpenemisen sanotaan johtuvan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvusta. Koulussa viisikymmentäluvulla opettaja kertoi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden olevan 0,02 – 0,03 prosenttia, eikä se siitä juurikaan muutu. Paljon tätä kaasua on sitoutuneena myös maailman meriin. Jos hiilidioksidin määrä kasvaisi, etenkin pohjoisen havumetsäalueen puut voisivat paksusti.
No, se oli kouluaikaa se. Nyt ilman CO2-pitoisuus on kiistatta kasvanut jonnekin 0,03 ja 0,04 prosentin välille. Totta kai se kasvaa, kun miljoonien vuosien aikana kertyneet eloperäiset hiilipitoiset aineet poltetaan parissa sadassa vuodessa. Mutta mikä on hiilidioksidin osuus mahdollisessa ilmastonmuutoksessa.
Viisaammat väittävät, että jos ilmakehä yleensä vaikuttaa Maan lämpenemiseen, tärkein kaasu ei suinkaan ole hiilidioksidi, vaan ilmiötä säätelevät enemmän vesihöyry ja metaani. Ne vasta estävät liian lämmön haihtumisen avaruuteen.
Ilmakehän vesihöyrypitoisuus kasvaa. Merkittävä vaikuttaja on kuulemma keinokastelu. Kun joissa virtaavaa tai järvissä lillivää vettä johdetaan viljelytasangoille, vettä haihtuu hirveästi. Ja se jää eri tavalla ilmaan kuin meristä haihtuva vesihöyry.
Keinokastelun mallimaa oli Neuvostoliitto, jossa aiottiin kääntää suurten jokien virtaussuuntia jopa ydinräjäytyksin. Onnistuivatpa melkein kuivattamaan yhden maailman suurimmista järvistäkin. Korkealla lentävät suihkukoneet tuottavat myös paljon vesihöyryä.
Luin juuri ulkomaisesta laatulehdestä, että sen toisen pahan kaasun tuottajista suurin syntipukki on tavallinen lypsylehmä. Se piereskelee ja röyhtäilee metaania 2,4 tonnia vuodessa. Lammas saa kokoon vain 150 ja sika surkeat 30 kiloa samana aikana.
Ja kun se maitokaan ei oikein sovi aikuisen mahalle.
Kööpenhaminassa yritettiin sopia ylettömien ja tarpeettomien päästöjen rajoittamista. Vesittynyt mitäänsanomaton COP15 -sopimus ei ainakaan Malediivien asukkaita paljoa lohduta. Eikä tällä kokousten saralla valitettavasti ole mitään odotettavissakaan. Luotan enemmän markkinavoimiin.

pajen
Jaa artikkeli: