Mathildedalissa riittää menneisyyttä: kyläkirjan tekemisessä 150 vuoden ajanjakso ei ole vielä mitään, kun juuret ovat kauempana.
–Jotain otetaan mukaan jo 1600-luvulta, toteaa Ralf Arén.
Varsinaisesti tekeillä olevassa kirjassa tarkoituksena on keskittyä teolliseen aikaan, aloittaa tarina 1850-luvulta ja päättää se kansallispuiston avaamiseen.
Kirjan tiimoilta oltiin koolla Matilda-talossa tiistaina. Arénin kanssa pöytään istuivat työryhmän muut jäsenet Mariitta Mustonen, Eino Saarikoski ja Jaakko Suominen.
Hetkessä kirja ei valmistu. Tarkoituksena on julkaista se vuonna 2017, ja alkulähteet ovat kolmessa kotiseutunäyttelyssä.
Yksin näyttelyiden varassa tiedonkeruu ei toki ole; kirjaa varten on käyty ja käydään esimerkiksi maakuntamuseossa, eri museoissa ja lehtien arkistoissa. Lisäksi on pengottu monenlaisia muita lähteitä, ihmisten yksityisarkistot ovat avautuneet ja kaiken päälle tehdään haastatteluja.
–Materiaalin määrä on valtava. Jossain kohdassa on päätettävä kuin tehtaalla, että nyt loppuu suunnittelu ja alkaa tuotanto, kärjistää Suominen.
Hyvät tarinat ja kuva-aarteet ovat tervetulleita; työryhmäläiset lupaavat, että heitä saa nykäistä hihasta ja tarjota materiaalia.
Tarkoituksena ei ole kertoa vain merkkimiesten ja ruukin tarinaa, vaan kylän arkea. Sivujuonia on monia; puhallinorkesteri, urheilutapahtumat, siirtoväki. Ralf Arén muistuttaa, että kylä oli ruukin aikaan vielä varsin hierarkkinen paikka.
Kun tapahtumat tuodaan aivan viime vuosiin asti, tietää se sitä, että myös tämän päivän toimijoita haastatellaan kirjaa varten.
–Yrittäjät ja mökkiläiset osaavat kertoa siitä ajasta, muistuttaa Jaakko Suominen.
Koko juttu painetussa lehdessä
