Tervepä terve. Toimituksen lounaismausoleumin viikkoluento vedetään tässä.
***
Kansalaisopiston kursseilla aiheet ovat mitä ihmeellisimmät.
Tietysti perusasioille kuten ala-asteen laskuopillekin olisi kysyntää.
Onpa tullut itsenikin sorruttua opintoihin, saaristonavigointia on tahkottu monena torstaina ja aika monta on vielä jäljelläkin.
Tässä on kyseessä sellainen takautuva sivistyminen: kun on viisitoista vuotta sahannut pitkin saaristoa, on hyvä istua yhden syksyn illat kuuntelemassa miten toisin asian olisi voinut tehdä.
Mutta laskuoppiasiaan. Ynnäämistä ja vähentämistähän navigointi pitkälti on, mutta toissakerralla olisi pitänyt jakolaskua tehdä.
Jakokulmaa toki opeteltiin jo alakoulussa ja myöhemminkin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vähäiset jakolaskut on tullut tehtyä kuitenkin tietokoneen tai kännykän laskimella.
Kurssilla tulikin eteen tenkkapoo, välineinä oli ruutuvihko ja lyijykynä, ja veneen nopeus olisi pitänyt laskea.
Sen muisti, että jaettava tulee vinkkelin alle ja jakaja vasemmalle, ja sitten aletaan sovittaa jakajaa jaettavaan. Mutta ensimmäiseenkö lukuun, kahteen ensimmäiseenkö vai koko lukuun? Entä kun se ei mene tasan, minne pistetään ylimääräinen numero? Sivulle, alas, kulman päälle tulevien numeroiden päälle? Ei sehän oli ynnälaskussa. Sivulle? Ei, se on kertolaskun juttuja kai se.
Ähkin. Näkökenttä sumeni. Ähkin lisää. Tuskanhikeä valui pulpetille tuopillinen. Kuminporoa syntyi ja alkoi harmittaa oma osaamattomuus.
Aamulla selvisi loput, Internetistä tietysti. Löytyi sivu, jolla esitellään animaation avulla jakokulman käyttöä. Vähän kerrassaan asia palautui mieleen ja muutama koelasku paperilla antoi varmuutta.
Että röyhistelkää vaan vitosluokkalaiset, olette minua fiksumpia. Laskukertaus löytyi netistä sivulta jolla on harjoituksia nelosluokkalaisille.
***
Euroopan velkakriisi on yksi asioista joista saa kohta ähkyn.
Pistää miettimään, että voiko lopputulos olla tolkullinen, kun uutisten mukaan asioista neuvotellaan usein läpi yön.
Liikenneturvallisuusväki on vuosia muistuttanut, että valvotun yön vaikutus ajokuntoon on sama kuin promillen humala. Jokainen tietää, että jo promillessa tuntuu kelvolliselta sellainen lausunto tai askare, joka ei selvin päin tulisi mieleenkään.
Että miltä pohjalta päätöksiä sitten pitäisi arvoida, juopuneen toilailuina vai miten.
***
Sanojenpyörittäjää ilahdutti kovasti yksi viime viikon pikku-uutisista. Sen otsikon mukaan metsästäjä luuli kaveriaan karhuksi ja ampui tätä reiteen.
Siinä sitä on muuttujia. Mihin esimerkiksi olisi ammuttu, jos olisi luultu muuksi kuin karhuksi? Ja olisiko ammuttu tarkoituksella, vai tähdättykin muualle? Entä, jos ei kyseessä ollutkaan kaveri, oliko kyseessä vahinko ollenkaan.
Toivottavasti sentään.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
