Skip to main content

Korkomenojen kasvu syö hyvinvointiamme

Eduskunnan istuntokausi jatkui tiistaina 10. tammikuuta.
Olin hädin tuskin ehtinyt työhuoneeseeni, kun jo valtiovarainministeriön virkamiehet kertoivat ison uutisen –uusimpien laskelmien mukaan valtion korkomenot kasvavat tänä vuonna yli 2400 miljoonaan euroon.

Tänä vuonna Suomi tulee käyttämään enemmän rahaa valtiovelan korkoihin kuin koko sisäministeriöön, eli poliisin, tulliin ja rajavartiolaitokseen yhteensä. Ennusteiden mukaan tilanne vain pahenee vuosi vuodelta koko 2020-luvun, ellei suuntaa nyt käännetä. Toisin sanoen, suunta on käännettävä.

Tähän analyysiin yhtyi jo syksyllä Valtiontalouden tutkimuslaitos, joka lausunnossaan totesi, että nykyisellä velkapolitiikalla julkinen talous on ajautumassa kohti haaksirikkoa. Viimeksi helmikuun ensimmäisenä päivänä talouspolitiikan arviointineuvosto yhtyi julkistamassaan arviossa näkemykseen. Arviointineuvosto katsoo, että viime vuosien lisämenot sotilaallisiin ja muihin turvallisuuteen liittyviin tarpeisiin ovat olleet välttämättömiä, mutta hallitus on myös käyttänyt paljon rahaa kaikkeen muuhun ei-välttämättömään. Miljardit ovat viuhuneet milloin minkäkin puolueen lempihankkeille. Sen lisäksi näitä edellä mainittuja välttämättömiä menoja ei ole rahoitettu priorisoimalla, eli ottamalla pois jostain muualta, vaan täysimääräisesti lisävelaksi.

Vastuullinen taloudenpito ja hyvinvointipalveluiden pelastaminen edellyttää asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Ihan kuten jokaisen omassa taloudessa, katsotaan ensin mihin on varaa ja sitten menotarpeet laitetaan tärkeysjärjestykseen. Kun eteen tulee rokotteiden tai puolustusmateriaalihankintojen tapaisia välttämättömiä menoja, on tingittävä vähemmän tärkeistä menoista. On säästettävä myös menoista, joita haluaisimme toteuttaa, sillä joka vuosi tärkeitä menotarpeita on miljardeja enemmän kuin mihin on varaa. Vasemmistohallitus ei ole pystynyt tekemään valintoja. Kaikki eteen tulleet ongelmat on hoidettu velkarahalla. Velkapolitiikalla ei kuitenkaan todellisuudessa vältetä säästöjä, ne vain lykätään myöhempien hallitusten ja sukupolvien ongelmaksi.

Arviointineuvosto yhtyi myös jo aiemmin kuultuihin asiantuntija-arvioihin siitä, että julkista taloutta on seuraavan kahden hallituskauden aikana sopeutettava 1–1,5 miljardilla eurolla vuosittain.

Jos emme aloita nyt, on vaarana ajautuminen täysin hallitsemattoman velkaantumisen uralle. Kokoomuksen mielestä talous tulee saattaa kuntoon omin ehdoin vielä, kun se on mahdollista.
Tätä taustaa vasten olin koko talven odottanut nykyisen pääministeripuolueen talouspoliittisen ohjelman julkistamista.
Sattumoisin se julkaistiin samana päivänä arviointineuvoston suositusten kanssa. Valitettavasti se oli kuin täysin eri maailmasta. Sen mukaan Suomen talous laitetaan kuntoon lisäveroilla ja -menoilla. Siis ostamalla vielä lisää tavaraa autotalliko tyhjenee?

Viimeisen 4 vuoden talouspolitiikka on valitettavasti tehnyt tyhjäksi kahden vaalikauden raskaan työn Suomen talouden tasapainottamiseksi. Nyt korkomenojen räjähdysmäinen kasvu, josta on vuosia varoiteltu, uhkaa tehdä tyhjäksi myös itse hyvinvointivaltion edellytykset. Nyt on oikea aika laittaa talouskasvu ja vastuullinen menomaltti talouspolitiikan keskiöön. Jokaisen kynnelle kykenevän on päästävä töihin. Vain siten voimme huolehtia julkisen talouden kunnosta ja turvata hyvinvointipalvelut suomalaisille myös tulevaisuudessa.

Petteri Orpo
Puheenjohtaja (kok)

Jaa artikkeli: