Kiskojoessa elää luontainen lohikanta. Koko vesistön kannalta hyvä uutinen varmistui maanantaisessa koekalastuksessa. Latokartanonkosken alapuolelta haaviin osui lohen lisäksi taimenta.
–Nämä ovat viime syksyn kudusta kuoriutuneita poikasia, kertoi Aki Janatuinen Riverkeepersistä.
Riverkeepers tekee vapaaehtoistyötä luonnonmukaisten virtavesien hyväksi ja kalakantojen parantamiseksi.
Kesän vanhoilla kaloilla ovat kaikki lajin tunnusmerkit jo nähtävänä: taimenella pilkut ja pikkuruisella hauella raidat.
–Kävimme vielä kosken niskalla, sieltä löytyi myös lohenpoikasia, kesän ja kahden kesän ikäisiä. Lohi on ihan kauttaaltaan lisääntynyt hyvin, tiivistää Janatuinen.
Merkittävää on, että lohet ovat joen luontaista kantaa.
–Lohi nousee Kiskonjokeen Kosken voimalaitokselle saakka, mutta ei pääse siitä enää yläjuoksulle.
.Kiskonjoen vesistö on pieni lohijoeksi ja vedenkorkeuden vaihtelut ovat merkittäviä lohen nousun kannalta.
–Taimen sinnittelee, tiivistää Janatuinen.
Perniössä on kolme paljon pienempääkin ojaa, joissa on taimenta.
Janatuisen mukana olivat koekalastamassa Ari Saari ja Karl Sundman Luonnonvarakeskuksesta. Samalla tehtiin Vesipuitedirektiivin (VPD) edellyttämä tutkimus. Sen tarkoituksena on suojella ja ennallistaa vesiä. Akvaariokirjailija Markku Varjo ajoi Mikkelistä varta vasten Latokartanonkoskelle saadakseen kuvia kaloista joita ei sikäläisissä vesissä ui.
–Kivennuoliainen, törö ja pikkunahkiainen saatiin haaviin ja kuviin, paljastaa Janatuinen.
