Perniöjoen pinta tuskin nousee merkittävästi kevättulvien seurauksena tänä keväänä.
Suomen ympäristökeskus Syke arvelee, että kevättulvat ovat jäämässä tänä keväänä vähäisiksi. Talvi ei ole ollut vähäluminen ainoastaan eteläisessä Salossa, vaan myös esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lunta on ollut vuodenaikaan nähden vähän, Syke tiedottaa.
Harvat lumimassat tarkoittavat myös vähäisempiä kevättulvia.
–Näyttää siltä, että lähes koko maassa, eli Rovaniemen ja Tornion eteläpuolella, tulvat ovat jäämässä vähäisiksi, Syken ryhmäpäällikko Ari Koistinen kertoo Perniönseudun Lehden haastattelussa.
Koistinen myöntää, että tämä kevät lienee harvinaisen vähätulvainen.
–Kevätvirtaamien ennustetaan olevan selkeästi keskimääräistä pienempiä. Kyllähän sellaisia lähes lumettomia kevättalvia on muitakin ollut. Nyt on samanlainen tilanne lumimäärän suhteen, kuin muina vähälumisina tai lähes lumettomina talvina. Poikkeuksellistahan se on.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tänä kevään aikana voitaisi silti eteläisessä Salossakin kokea tulvia.
Syke ensinnäkin muistuttaa, että tulvan koko riippuu aina sulamisajan sateista ja lämpötilasta. Eteläisellä rannikolla, jossa vesistöt ovat pienempiä, voivat myös rankkasateet aiheuttaa jopa suurempia tulvia, kuin lumien sulaessa, Ari Koistinen sanoo.
–Kevätkaudellakin voi tulla niitä rankkasadetulvia ja kutsutaanko niitä sitten kevättulviksi, on sitten määrittelykysymys. Jos se ei synny lumien sulamisesta, niin silloin kyse ei ole kevättulvasta samassa mielessä, kuin perinteisesti kevättulvalla tarkoitetaan, Koistinen toteaa.
Myrskyt ja rankkasateet voivat tulvia tosin aiheuttaa vuoden ympäri, kuten myös tänäkin keväänä. Tältä näytti loppuvuodesta Kemiöntiellä.
Tulvien jäädessä vähäiseksi voi tällä olla vaikutusta vesistöjen vesimäärään. Luonnontilaisten järvien osalta seuraus voi näkyä tavallista alhaisempana vedenkorkeutena, etenkin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, mutta vaikutuksensa voi olla myös eteläisessä Salossa, jossa on paljon pienempiä järviä ja jokia.
Tavallisesti kevättulvat nostavat vedenpinnan korkeutta keväästä ja alkukesästä, minkä jälkeen pinta laskee ajan myötä.
–Kun kevätnousu jää tapahtumatta, se lähtötaso, mistä virtauma lähtee pienemään alkukesästä, on matalampi ja se lisää todennäköisyyttä, että edessä on kesällä päiviä tai jaksoja, jolloin virtauma on erittäin pieni, Ari Koistinen sanoo.
