Tervepä terve. Toimituksen itäkylmiön viikkofileet renssataan tässä seuraavaksi.
***
Sitä on monenmoista pikkukalaa tarjolla ja asiaa pohtiessa ajatus liitää herkästi kyökistä Savon suuntaan.
Edesmennyt runoilija Juice Leskinen näet tuumi, että länsisuomalaiset tietävät, mitä sanoa ja itäsuomalaiset että miten.
Asiaa ei voi olla miettimättä, kun kalapuolta katsoo: idässä on brändätty muikku niin, että sen varassa jo moni sisävesistön rantaravintola elää sesonkinsa ja ettei vielä jokunen urbaanimpikin. Hintaa voi pyytää ja myös saada.
Täällä rannikolla eletään juuri nyt vuoden toista silakkasesonkia, mutta niin onnettomasti on asiat hoidettu, että tämä maailman paras kala on monen mielissä vain rehua. Isosti silakkaa menee niin kalankasvattamojen kuin turkistarhojenkin käyttöön. Muutaman ikonisen helsinkiläisravintolan listalla silakat sellaisenaan vielä parveilevat, mutta pieneltä näkyvyys tuntuu.
Rehukäyttö nyt joka tapauksessa vaikuttaa vähintään hullulta. Kalalla ruokitaan toisia kaloja, jotka vasta voi kansalainen syödä. Turkistarhauksen loppulaskenta saisi alkaa joka tapauksessa.
Vaan entä, jos nykyisistäkin troolareista moni jää kohta rantaan. Tämänkö jälkeen pitää silakkaa saadakseen joko lähteä itse ongelle tai ainakin lyöttäytyä kalaihmisten porukoihin ämpärin kanssa. Sanaleikkien mestari Juice olisi epäilemättä lausunut jotain oikein nokkelaa tästäkin asiasta.
Maallikko voi vain miettiä, että riimi löytyy tästä ainakin. Posiolainen muikku on nimetty kaupassa Kitkan viisaaksi. Perinteisen silakkaongen varressa taas voi olla litkan viisas.
Tämä taas tuli mieleen siitä, että sesonkia ei voi olla huomaamatta, jos esimerkiksi ylittää Strömman kanavasillan tai peräti on itse vesillä. Litkaajien rivi sillalla on varma kevään ja toisaalta syksyn merkki.
En mene siihen, että kauden paras kalaherkku nousee kanavalta, mutta siipikarjaan hurahtaneiden keittiöissä on usein ruokalistalla kanavalta.
***
Toisestakin peruselintarvikkeesta on uutisissa puhuttu, nimittäin Alkon asemasta.
Viinakauppaketjun myymäläverkon supistuminen tuntuu tässä maassa äkkiseltään oudolta, mutta kerranko sitä. Markettien puolella olutvalikoima on pienessäkin kaupassa nykyään sitä sorttia, että moni Alko ei pärjää, mutta viinivalikoima monopolikaupassa on oiva.
Se on sitten puhdasta perstuntumaa, että viinipullon hakeminen Alkosta palvelun kera tuntuu pykälää juhlemmalta kuin potun koukkaaminen kärryyn hypermarketissa.
Järkiperustehan on tietysti se, että ryyppy, pari lääkkeeksi vain ja sitten onkaan kiinni enää oikeasta ovesta. Tarkoitan, että maakunnassa kulkiessa saa monesti nähdä naapuruksina Alkon ja apteekin.
Viimeksi mainittuunkin tuli asiaa hiljakkoin ja jotain yhteistä näillä liikkeillä on. Molemmissa saa paikkakuntaan katsomatta ystävällistä palvelua, eikä kenelle vaan myydä mitä vaan. Henkilökunta antaa nautintaohjeet.
Se lienee vastaan kaikkia markkinatalousoppeja, että apteekissa kysytään, haluaako asiakas lääkärin kirjoittaman pillerin vai edullisemman rinnakkaisvalmisteen. Kyseessä on sisällöltään sama tuote, mutta halvempi. Ehkä joku jossain brändäsi taas. Eikä sillä, ettei tätä nyt voisi soveltaa vaikka missä: bensa-asemalla voisi yrittäjä tarjota poltettavaa halvemmalla mutta rumemmasta mittarista. Alko myisi samaa vuosikertaviiniä joko hintavana merkkituotteena tai sitten kilpailevan tilan juomaa, joka olisi prikulleen samaa, mutta sen saisi tiskin alta omaan astiaan.
Tietenkään kyseessä ei olisi sama asia; viinakaupassa jos missä pelataan myös mielikuvilla.
Riittävästi tätä kokeilleella ei tietenkään yleensä ole mielikuvia oikein mistään tai ainakaan viime viikosta.
***
Noin muuten uutisviikko alkoi päivän sairastelulla ja tätä kirjoittaessa olisi vielä tiistai aikaa juosta lehteä täyteen.
Viime viikon iso asia olivat aurinkopaneelit tuonne pitäjän pohjoisosaan. Ajat totta vie ovat muuttuneet. Nyt kaadetaan mäntyjä aurinkopaneelien tieltä; vanhaan hyvään aikaan taas kaadettiin mäntyjä puolipaneeliksi.
Molemmilla on vaikutusta viihtyvyyteen.
***
Se ei kai kuitenkaan ollut kannanotto erään musiikkilajin puolesta tai toista vastaan, mikä otti silmään kaupungin kuulutusten listalta.
Humppatapahtumasta oli tehty meluilmoitus.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi