Keikkabussin ajaminen on todella erilaista kuin usein mutkia oikovan hektisen paikallisliikenteen. Välikankaan ajolinjat ovat hioutuneet kokemuksen myötä niin hyviksi, että viinilasi pysyy matkustajien pöydällä pystyssä.
Suurta valkoista keikkabussia ei ole pesty kertaakaan tänä kesänä, vaikka ei uskoisi, sillä sen pinta kiiltää sateisessa loppukesän kelissä kirkkaana.
Bussi on seissyt parkissa Perniön vanhan S-marketin parkkipaikan reunalla yhden yön.
Ovi on auki. Kojelaudalla istuu kaksi vaaleanpunaisen sävyistä pehmolelua, joiden katse on suunnattu eteenpäin. Yksi on saatu fanilahjana ja toinen on ostettu sille kaveriksi.
–Peremmälle vaan, huikkaa Niko Välikangas, joka istuu keikkabussin penkillä ja on juuri saanut energiajuomansa hörpittyä.
Keikkabussi on Perniössä harvinainen näky. Ja niin on myös keikkabussin kuljettaja harvinainen ammatti. Ainakin yksi perniöläinen tässä ammatissa kuitenkin on. Välikangas on ajanut keikkabussia enemmän tai vähemmän vuodesta 2016 eteenpäin.
–Se meni niin silloin, että torstaina sain kortin ja perjantaina olin jo keikoilla ajamassa, hän muistelee.
Syksyllä vuonna 2021 hän päätyi tuuraamisen kautta vakituiseksi Ellinooran keikkabussikuskiksi.
Bussilla palattiin Perniöön sunnuntaina, kun oli ensin kierretty viemässä kyytiläiset Helsinkiin Karkkilan ja Jalasjärven keikkojen jälkeen.
–Keikkoja on nyt tänä vuonna yhteensä 60, Välikangas kertoo.
–Ja jäljellä on enää neljä, hän jatkaa.
Keikkamatkoilta muistoksi on jäänyt valtava määrä artistipasseja. Välikankaan omat nauhat ovat kotona säilössä, mutta muilta saattaa jäädä niitä bussiin. Tänä vuonna keikkoja kertyy yhteensä jopa 60.
Ahkerasta tahdista todisteena Folkken ikkunan ylle kiinnitetystä naulakosta roikkuu valtava määrä artistipasseja, joilla on menneenä kesänä päästy käymään vaikka missä suljettujen porttien takana.
Välikangas kuvailee keikkabussin porukan tunnelmaa ”perhefiilikseksi”.
Yhteiset hetket ja monet bussissa vietetyt hetket lähentävät väistämättäkin.
–Täällä on tosi hyvä ryhmä ja aina on kiva tulla töihin, kun hommat toimii. Pitää muistaa, että onhan tämä etuoikeus, että tällaista saa tehdä, Välikangas sanoo kiitollisena.
Pinkin hameen helma pilkistää bussin avonaisesta kaapista. Niitä näkyy vain yksi, mutta Ellinooran näyttävän lavatyylin tietäen niitä on oltava jossain lisää. Hameita ja muita esiintymisvaatteita on mukana paljon ja ne vievät myös oman tilansa, joten niitä säilytetään soittimien kanssa bussin peräkontissa.
Koko juttu 15.8. painetusta ja digilehdestä!
